Mielipiteet

Näkökulma: Kainuun yritysten verojalanjälki yli 300 miljoonaa euroa

Julkisen talouden vero- ja maksutuotot kasvoivat tasaisesti vuoteen 2019 saakka ja suurin osan tästä potista syntyi yritystoiminnan yhteydessä.

Kauppakamarien Suuresta veroselvityksestä selviää, että vuonna 2019 suomalaiset yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja noin 69 miljardia euroa. Tämä on viisi miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2017.

Vuonna 2019 elettiin aikaa ennen koronapandemiaa ja sen aiheuttamaa taloudellista taantumaa. Edellinen vuosi oli ollut kasvun vuosi lähes kaikissa maakunnissa. Kuitenkin jo vuoden 2019 verotiedoissa havaitaan laskusuuntaa joissakin maakunnissa.

Vuonna 2020 esimerkiksi kerätyn arvonlisäveron määrä putosi Verohallinnon tietojen mukaan 4,5 prosenttia, ja yhteisöverossa pudotus oli moninkertainen. Taantuman syvyys mitataan aikanaan vuoden 2020 ja 2021 verojalanjälkeä laskettaessa.

Lähes 4 000 Kainuuseen rekisteröityä yritystä maksoi ja tilitti veroja Verohallinnolle vuonna 2019. Kainuulaisten yritysten lukumäärä on kasvanut vuodesta 2016 lähtien.

Maakunnassa asuvien työllisten lukumäärä oli vuonna 2019 noin 29 000. Työllisten määrässä on ollut vaihtelua vuosien 2015–2019 välillä, mutta määrä kääntyi kasvuun vuonna 2019.

Kainuuseen rekisteröityjen yritysten verojalanjälki vuodelta 2019 oli lähes 300 miljoonaa euroa.

Suurimmat verovirrat kertyivät palkkojen ennakonpidätyksistä ja eläkevakuutusmaksuista sekä arvonlisäverosta. Maakuntakohtaisessa verojalanjäljessä ei ole mukana ympäristöveroja.

Kainuulaisten yritysten kerryttämä verojalanjälki pysyi vuonna 2019 suunnilleen vuoden 2018 tasolla. Pieni alenema johtui pääosin tilitetyn arvonlisäveron määrän laskusta.

Esimerkiksi Kainuussa toimiva monimetalliyritys Terrafamen työllisyysvaikutus kerrannaisvaikutuksineen on Kainuussa noin 1 800 henkilötyövuotta.

Yrityksen vienti on 650 miljoonaa euroa vuodessa ja jokaisesta eurosta Terrafamen kokonaistuotosta maksetaan 35 senttiä veroja kunnille ja valtiolle.

Euroina tämä summa nousee lähes 230 miljoonaan euroon vuositasolla akkukemikaalitehtaan myötä.

Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla ja veronluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja kuten sosiaaliturvaa, terveyden- ja sairaanhoitoa, koulutusta ja liikenneverkostoa.

Veroselvityksen julkistamistilaisuudessa (1.6.2021) työelämäprofessori Martti Hetemäen puheenvuoro lähti siitä perushavainnosta, että Suomen verotulot voi loppujen lopuksi laskea varsin yksinkertaisella kaavalla "veroaste kertaa bruttokansantuote eli bkt".

Hetemäki muistutti, että verotuloja voi puolestaan kasvattaa vain kahta kautta – joko nostamalle veroprosenttia tai ymmärtämällä, että verotulot syntyvät viime kädessä yritysten synnyttämistä arvonlisämääristä.

Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa ja investointeja.

Mitä enemmän Suomessa on yrityksiä, jotka työllistävät ja investoivat, sitä enemmän valtio ja kunnat saavat verotuloja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi.

Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa ja investointeja.

Yritykset Kainuussa, kuten koko maassa, ovat perustavanlaatuisen tärkeä osa menestyvää hyvinvointiyhteiskuntaa.

Ne työllistävät merkittävästi ja kehittävät alueita omilla tuotteillaan sekä palveluillaan ja maksavat sekä välittävät veroja ja veroluontoisia suoritteita yhteiskunnalle.

Yritysten toimintaympäristön kehittäminen julkisen sektorin saamin verovaroin ja toimenpiteillä on siksi tärkeää. Yritysten näkökulmasta se tarkoittaa hyvälaatuista infrastruktuuria, saavutettavuutta ja koulutusjärjestelmää sekä julkisia palveluita.

Palveluiden kehittämisessä voi nostaa esille mm. sujuvammat kaavoitus- ja lupaprosessit investointien osalta ja nopeammat lupaprosessit mm. osaavan ulkomaalaistaustaisen työvoiman saatavuudessa.

Yksilöiden osalta korostuvat sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus sekä viihtymiseen liittyvät tekijät, kuten ympäristö ja kulttuuri.

Lisäksi alueelliset vetovoimatekijät ovat erittäin tärkeitä myös yrityksille.

Kirjoittajien mukaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa ja investointeja. Kuva: Arkisto.

Verotusta ei voi kiristää nykyisestä, ei kansainvälisesti verrattunakaan.

On syytä muistaa, että Suomi elää viennistä ja siltä osin on kyse kansainvälisestä kilpailukyvystä.

Verotuksen ja veroluonteisten maksujen yhteisvaikutuksena olemme jo valmiiksi takamatkalla.

Verotuksen tulee kannustaa yrittäjyyteen ja kaikkien on syytä kannustaa yrittäjiä menestymään.

Teuvo Perätalo on Kainuun kauppakamariosaston puheenjohtaja ja Jari P. Tuovinen Kainuun kauppakamariosaston asiamies.