Näkökulma: Kunnat tarvitsevat liikunta-alan osaajia
Teemu Takalo (LitT) on toiminnanjohtaja, Kainuun Liikunta ry.
Jaana Kari (LitT) on kehittäjä, Kainuun ammattiopisto.
Kari Partanen (KM) on koulutusvastaava (liikunnanohjaajakoulutus), Kajaanin ammattikorkeakoulu.
Kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta kuvaavan TEAviisarin mukaan liikunnan johtavan viranhaltijan ja muiden liikunnan hallinnon ja suunnittelun ammattihenkilöiden työpanos suhteutettuna kunnan väkilukuun on laskenut jatkuvasti vuodesta 2012 lähtien. Kuntien säästökurimuksessa liikuntatoimen resurssointi uhkaa mennä jatkossa vieläkin synkemmäksi.
Entistä todennäköisempää on, että liikunta-alan tehtävät jaetaan kunnan eri toimialojen viranhaltijoille unohtaen lähes tyystin liikuntatoimen kehittäminen. Lisäksi kunnissa näyttäisi olevan houkutus täyttää eläköityvien liikunnan viranhaltijoiden paikat henkilöillä, joilta puuttuu laaja-alainen liikunta-alan koulutus.
Tilanne on ajankohtainen myös meillä Kainuussa. Kuntien liikunnan viranhaltijoiden eläköitymisten ja tehtävänkuvien muutosten myötä liikuntatoimen kehittämiseen ja siihen liittyvään osaamiseen on syntymässä vajetta, jonka seuraukset voivat olla kauaskantoiset.
Kehittämistyöhön käytettävän ajan ja osaamisen väheneminen yhdistettynä kuntien yleiseen ahdinkoon näkyy jo nyt esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriöstä haettavien liikuntapaikkarakentamisen sekä muiden kehittämishankkeiden merkittävänä vähenemisenä. Eikä vain Kainuussa, vaan koko Pohjois-Suomessa. Rakennushankkeiden väheneminen tarkoittaa sitä, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueelle myönnettävät liikuntapaikkarakentamisen avustusmäärärahat tulevat jatkossa pienenemään entisestään.
Liikuntalain mukaan liikunnan edistäminen kuuluu kunnan tehtäviin. Liikuntalain tavoitteina on muun muassa edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä, laajentaa liikunnan harrastaminen myös uusiin ja liikunnallisesti passiivisiin väestöryhmiin sekä monialaisen ja -ammatillisen yhteistyön lisääminen. Liikuntalaki antaa kunnille selkeän liikunnan yleisen edistämisvelvoitteen, jonka mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä asukkaidensa liikunnalle.
Liikuntalakiin sisältyvää yhteistyötavoitetta ja osin jopa -velvoitetta ei voi eikä pidä tulkita niin, että liikunnan johtavan viranhaltijan tehtävät pilkotaan eri toimialojen virkamiehille. Tällä voi olla akuutti, lyhytaikainen säästövaikutus, mutta vain liikunnan laaja-alaiseen kehittämiseen ja osaamiseen panostamalla voidaan liikunnan avulla saada aikaan merkittäviä ja pitkäaikaisia säästöjä kunnan kokonaistaloudessa.
Säästöpotentiaaliahan löytyy, sillä liian vähäisen liikunnan aiheuttamiksi kustannuksiksi on arvioitu koko Suomessa vähintään 3,2 miljardia euroa vuodessa.
Kainuun maakuntasuunnitelman visio ja päätavoite (Hyvinvoiva ja vetovoimainen Kainuu) nojaavat ihmisten aktiivisuuteen, elämisen laatuun sekä osaamiseen. Maakuntasuunnitelmasta esille nousevat myös teemat luonto, terveys ja toimintakyky.
Lisäksi tavoitteena ovat toimivat ja saavutettavat palvelut. Nämä kaikki painopisteet linkittyvät vahvasti kuntien liikuntatoimeen sekä sen osaamiseen, ja niiden tulisi näkyä myös kuntien päätöksenteossa ja toiminnassa. Maakunnan elin- ja vetovoimaisuudenkin kannalta on harmilista huomata, että Kainuun kunnallisessa päätöksenteossa esiin nousee ilmiö, jossa liikuntaan ja hyvinvointiin kohdistettuja resursseja kavennetaan ja kevennetään.
Kuntien rekrytointipolitiikkaan voi olla monia syitä, mutta huolestuttavasti näyttää siltä, että henkilövalinnoissa ohitetaan alan opintojen merkitys asiantuntijuuden kehittymisessä. Liikunnan maailmassa ja sen ulkopuolella voi olla haastavaa ymmärtää sitä tosiseikkaa, että esimerkiksi omakohtainen liikunnan harrastaminen tai taakse jäänyt ura urheilijana antaa liikuntaan vain yhden, usein kovinkin kapean näkökulman.
Laaja-alaiset liikunnan opinnot opettavat tarkastelemaan liikuntaa omakohtaisia liikunta- ja urheilukokemuksia laajemmin. Opinnoissa opitaan ymmärtämään liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia liikuntakulttuurisia, -historiallisia, -pedagogisia sekä -psykologisia ilmiöitä.
Samalla opitaan tiedostamaan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä tekijöitä, perehdytään liikunnan kansanterveydelliseen ja taloudelliseen vaikuttavuuteen sekä opiskellaan liikuntapaikkarakentamiseen liittyvät pykälät ja liikunnan rahoituskanavat. Ennen kaikkea koulutuksen aikana opitaan ymmärtämään erilaisia liikkujia ja erityisesti niiden väestöryhmien tarpeita, joille liikunta on vielä vieras asia.
Tällä kaikella on merkitystä siksi, että kunnan liikuntatoimi toimisi innovatiivisesti, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti sekä ennen kaikkea lisäisi laajasti kuntalaistensa terveyttä ja hyvinvointia.
Kainuussa liikunta-alan koulutukseen hakeutuminen on helppoa, sillä tänne on luotu 2000-luvulla vahva liikunta-alan ammattilaisten ja asiantuntijoiden opintopolku. Kainuun ammattiopisto kouluttaa Vuokatin Sportin kampuksella osaajia liikunnan ja urheilun ammattitehtäviin.
Kajaanin ammattikorkeakoulusta puolestaan valmistuu vuosittain iso joukko liikunnanohjaajia, joilla on asiantuntijuutta myös liikunta-alan johtotehtäviin. Lisäksi Jyväskylän yliopiston Vuokatin yksikössä voi opiskella liikuntateknologian maisteriohjelmassa.
Ammattiopistossa ja ammattikorkeakoulussa on mahdollista opiskella myös työn ohella ja täydentää osaamista työn vaatimusten mukaisiksi. Vastaavaa ja työelämälähtöistä liikunnan osaamiskeskittymää saa monesta maakunnasta hakea.
Miksi emme olisi suunnannäyttäjiä myös kuntakentässä ja antaisi liikunnalle ja liikunnan asiantuntijuudelle mahdollisuuden?
Kainuussa liikunta-alan koulutukseen hakeutuminen on helppoa.
Tänne on luotu 2000-luvulla vahva liikunta-alan ammattilaisten ja asiantuntijoiden opintopolku.
