Ulkomaat

Näkökulma: Ranskan presidentti Macron yrittää integroida muslimeja ajamalla jyrkempää uskontopolitiikkaa, mutta toimivatko rajoitukset?

Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitteli jo ennen Samuel Patyn murhaa toimenpidelistan, jonka tarkoitus on kitkeä islamilaista ääriajattelua Ranskasta.

Yläkoulunopettaja Samuel Patyn järkyttävä murha on ääriesimerkki Ranskan kipuilusta maallisen politiikan ja Euroopan suurimman muslimiväestön yhteensovittamisessa.

Ranskassa uskonnonvapauden ja sekularismin ristiriita on näkyvin valtion kouluissa, jotka keräävät oppilaita kaikista väestöryhmistä.

Kaksi vuotta sitten hallitus jakoi opettajille 80-sivuisen ohjeen siitä, miten vuonna 2004 voimaan tullutta, näkyvät uskonnolliset symbolit julkisissa laitoksissa kieltävää lakia tulee soveltaa kouluissa.

Kieltolistalla eivät ole ainoastaan muslimityttöjen päähuivit, vaan myös nilkkoihin asti yltävät tummat hameet, jos niillä viestitään tarkoituksellisesti kuulumista uskonnolliseen yhteisöön. Muslimiäidit saavat saattaa lapsensa kouluun huiviin verhottuna, ohje tarkensi.

Sääntöä vastaan kapinoineita tyttöjä on käännytetty luokista, jopa erotettu koulusta.

Ohjeille on kouluissa käyttöä, koska Ranskassa valtio ja kirkko on erotettu lailla irti toisistaan. Laïcité on koko yhteiskunnan lävistävä arvo, joka periytyy vallankumouksen ajoilta ja hakattiin lakiin vuonna 1905. Se ei sulje pois uskonnonvapautta.

Paty puolusti opetustaan poliisille

Ilmaisunvapaus on Ranskassa yhtä lailla syvästi vaalittu arvo, jonka opettaminen oli Patylle kohtalokasta.

Muslimit eivät ole Ranskassa pilkan kohteena yksin, sillä rikkaan satiiriperinteen kohteeksi kelpaavat kaikki: juutalaiset, feministit ja ennen kaikkea poliitikot.

Charlie Hebdon profeetta Muhammedista julkaisemien pilakuvien vastustus on saanut traagisimpia muotoja. 12 ihmistä kuoli lehden Pariisin-toimitukseen tehdyssä terrori-iskussa tammikuussa 2015. Saman vuoden marraskuussa seurasivat Pariisin iskut, joissa kuoli 132 ihmistä.

Charlie Hebdo uudelleenjulkaisi pilakuvat syyskuussa, kun lehden iskusta epäiltyjen 14 ihmisen oikeudenkäynti alkoi.

Luultavasti tätä kaikkea Paty käsitteli 13-vuotiaiden oppilaidensa kanssa 6. lokakuuta. Le Pointin mukaan Paty oli käyttänyt Charlie Hebdon pilakuvia opetuksessaan esimerkkinä useiden vuosien ajan.

Poliisi kuulusteli some-pommituksen kohteeksi joutunutta Patya neljä päivää ennen murhaa, kertoi Franceinfo. Hän kielsi syyllistyneensä rikkomukseen ja kertoi neuvoneensa oppilaita kääntämään katseensa, jos he eivät halua nähdä Charlie Hebdon pilakuvaa. Hän alleviivasi, ettei ohjeistanut erikseen muslimioppilaita.

Ranska toistuvien iskujen kohteena

Ranska on joutunut ääri-islamilaisten terrori-iskujen kohteeksi muita Euroopan maita useammin. Viime vuonna 21 ääri-islamilaisesta iskusta tai sen yrityksestä joka kolmas tehtiin Ranskassa, paljastuu Europolin raportista.

Ranskassa asuu eniten muslimeja Euroopassa: noin 5,8 miljoonaa. He eivät voi muuta kuin jälleen kerran irtisanoutua ääri-islamilaisesta terrorismista.

Tunisialaistaustainen imaami Hassen Chalghoumi kehotti ranskalaisen BFM-kanavan videolla oppilaiden vanhempia heräämään, koska kyse on koko yhteisön tulevaisuudesta. Hän kuvaili Patya viisaaksi opettajaksi ja sanoi hänen toimineen oikein näyttäessään pilakuvia.

Hallitus reagoi murhaan näyttämällä toimivansa: moskeija on suljettu, kymmeniä koteja ratsattu ja 16 ihmistä pidätetty. 9 on vapautettu, ja 7 oli oikeudessa keskiviikkona. Heidän joukossaan oli kaksi alaikäistä, joiden epäillään saaneen rahaa Patyn 18-vuotiaalta murhaajalta tietoja vastaan.

Macron varoitti "rinnakkaisyhteiskunnasta"

Sekularismin idea on, että ihmiset ovat yhtä ennen kaikkea kansalaisina. Mutta voiko jyrkkä uskontopolitiikka toimia sytykkeenä radikalisoitumiselle? Islamin sääntely tiukentuu Ranskassa entisestään.

Presidentti Emmanuel Macronia on arvosteltu ylimalkaisesta suhtautumisesta ääri-islamilaisuuteen, mutta lokakuun alussa hän esitteli ohjelman "islamilaisen separatismin" kitkemiseksi.

Hän sanoi islaminuskon olevan maailmalla kriisissä ja varoitti "muslimien rinnakkaisyhteiskunnasta", jonka kehityksen hän pysäyttää joulukuussa esiteltävällä lakipaketilla.

Se estää esimerkiksi lasten kotiopetuksen ja ulkomailla koulutettuja imaameja opettamasta ranskalaismoskeijoissa. Osa Ranskan muslimeista koki puheen hyökkäyksenä yhteisöä vastaan.

Ranskan presidentinvaaleihin on aikaa 1,5 vuotta, ja niissä Macron saa toisella kierroksella todennäköisesti vastaansa oikeistopopulistisen Marine Le Penin .

Se tarkoittaa, että ääri-islamilaisuuden kitkeminen nousee esille entistä enemmän.