Näkökulma: Sananvapaus kuuluu myös virkamiehelle – valtakunnansyyttäjällä oli oikeus kertoa näkemyksensä historiallisen äänestyksen jälkeen
Julkaistu: 28.6.2020 klo 19:12Kansanedustaja Juha Mäenpään eduskuntapuheesta käynnistyneessä prosessissa mitattiin poliitikon sananvapauden rajoja. Jälkipyykki muistuttaa siitä, että myös virkamiesten sananvapaus kaipaa puolustajia, kirjoittaa Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell.
Suomessa tehtiin perjantaina historiaa eduskunnan äänestäessä kansanedustajan sananvapauden rajoista. Eduskunta torjui syytteen nostamisen kansanedustaja Juha Mäenpäätä (ps.) vastaan puheesta, jossa Mäenpää oli rinnastanut turvapaikanhakijat vieraslajeihin.
Syyttämislupa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan olisi vaatinut taakseen vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Sitä vastaan äänesti 54 kansanedustajaa. Syyttämisluvan myöntämisen puolesta äänesti 121. Poissa oli 24.
Päätös merkitsi sitä , että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen ajama syyteprosessi päättyi. Eduskunta puhui ja pulinat pois?
Vielä mitä. Äänestystuloksen selvittyä käynnistyi muun muassa sosiaalisessa media väittely siitä, osoittiko Toiviainen olevansa vain huono häviäjä myöntäessään olevansa pettynyt eduskunnan ratkaisuun. Toiviainen olisi kaivannut tuomioistuimelta linjanvetoa siitä, missä menee rikoksen ja pelkän huonon maun raja silloin, kun kyse on valtiopäivillä esitetystä mielipiteestä.
– Se on huolestuttava kysymys, kun nyt linjanvetoa ei päästy tuomioistuimessa tekemään, eikä tämä asia voi edetä tästä eteenpäin, Toiviainen kuvaili (LM 26.6.).
Toiviaisen haastattelut aiheuttivat välittömän vastareaktion, jossa valtakunnansyyttäjää syytettiin puolueellisuudesta ja siitä, ettei tämä kunnioita demokraattisesti valitun eduskunnan päätöstä. Joissain kommenteissa vaadittiin jopa Toiviaisen toiminnan tutkimista.
Tämän logiikan mukaan viranomaisen sananvapaus päättyi samalla hetkellä, kun kansanedustajan puheoikeus vahvistettiin. Lennokkaimmissa kauhukuvissa Suomen nähtiin olevan matkalla kohti viranomaisten harvainvaltaa.
Tosiasiassa sananvapaus koskee Suomessa jokaista kansalaista, myös virkatyötään hoitavia. Se, että esimerkiksi syyttäjä kertaa kantansa vielä jutun hävittyään, on normaalia oikeusjuttujen uutisoinnissa.
Media halusi tietää valtakunnansyyttäjän näkemyksen jutun ratkettua ja tämä sen kertoi. Kyseessä oli ensimmäinen kerta nykyisen perustuslain aikana, kun kansanedustajan syytesuojasta äänestettiin.
Valtakunnansyyttäjä oli virkansa puolesta jutussa osapuoli, siviili-Toiviainen ei. Asenteellisuus on eri asia kuin virkatehtävän hoitamisessa muodostetun kannan puolustaminen.
Syyttäjä ei voi hoitaa tehtäväänsä asenteella, jonka mukaan epäilty saattaa ehkä olla syyllinen tai sitten ehkä ei. Jos näyttö ei syyttäjän mukaan riitä, syytettä ei pidä alkaa ajaa. Jos näyttö kestää, päätöksen takana pitää seistä.
Se on vähän niin kuin joko tai. Pallottelu ja syylliseksi tai syyttömäksi toteaminen on tuomareiden tehtävä.
Kansanedustajien sananvapaus on puolustamisen arvoinen asia. Niin on myös virkamiesten puheoikeus.
jussi.orell@lannenmedia.fi
Kommentit
Jätä kommenttiVaari77
29.6.2020 18:53
Ei pidä paikkaansa esim. rivi poliisi eikä verotarkastja voi eikä saa kommentoda keskeneräisiä asioita eikä julkituoda asioita jotka ovat tyypillisiä ”anteeksi nyt” tietyille ihmisryhmille. Nyt kun keskustelu on avattu ns. Vihapuheen rajat tulee määritellä jotta kaikki kritiikki joka kohdistuu maahanmuuttoon taikka ominaisuuksiin jotka ovat tyypillisiä eri uskontokunnille taikka erilaisessa kulttuurissa kasvaneille, ei leimata vihapuheeksi. On turha kieltää, etteikö eroavaisuuksia ole. Katsokaa vain kuinka hyvin esim. Thaimaalaiset jne. Sopeutuvat Suomeen ja tekevät ahkerasti työtä toimeentulonsa eteen. Totuus ei pala tulessakaan. Kaikkea hyvää kaikille.
Pauli
29.6.2020 12:24
Suomessa kuten länsimaisissa demokratioissa muuallakin on syyttömyysolettama. Ihminen on syytön kunnes on rikoksesta tuomittu tuomioistuimessa laivoimaisella tuomiolla. Syyttäjä ei voi ketään julistaa syylliseksi.
AapeliK
29.6.2020 11:37
”Suomessa tehtiin perjantaina historiaa eduskunnan äänestäessä kansanedustajan sananvapauden rajoista.”
Samalla kertaa päätettiin myös muusta eli sallittiin kansanedustajille oikeus käyttää eduskunnassa puheenvuoroja, jotka sisältävät kiihottamista kansanryhmää vastaan. Tällaista oikeutta muilla kansalaisilla ei ole. Vastaava käyttäytyminen johtaisi syytteeseen. Esimerkiksi Kainuussa tällainen erikoisoikeus sallitaan nyt kolmelle henkilölle. Muille ei. Tällaista perussuomalaisten ajamaa menettelyä puolusti mm. kainuulainen kansanedustaja Tuomas Kettunen.
Mihin kansanedustaja sitten tarvitsee tällaista erityistä sananvapautta. Eivätkö he osaa käyttäytyä eduskunnassa, kuten kaikkien muiden kansalaisten kuuluu käyttäytyä aivan yleisesti? Vai eikö kotona saa purettua itseään tarpeeksi niin että näitä kiihotuspuheita varten pitää olla ihan erillinen aika ja paikka eduskunnassa? Tasavallassa noin yleensä kansalaisten tulisi olla tasavertaisessa suhteessa toisiinsa.
Päätös on lisäksi mielenkiintoinen Suomessa totutun vallanjako-opin perusteella. Yleisessä käsityksessähän toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovalta on jaettu eri elimille. Nyt tehdyllä päätöksellä eduskunta estää vallanjaon toteutumisen kansanedustajia itseään koskevassa asiassa
Huoh
30.6.2020 10:13
Juuri näin. Mielestäni on kummallista että tälläisiä nimittelyjä ja asiattomia kommentteja on pakko edes siellä eduskunnassa sanoa. Sellaiset kommentit pitää jättää salin ulkopuolelle, ja keskustella asioista sivistyneesti. On tullut erityisen trendikkääksi kansanedustajien keskuudessa esim. somessa sanoa asiattomuuksia ja kommentoida asioita huolimattomaksi. Tällä tavalla saadaan myös itselleen näkyvyyttä, mikä vaan lisää asiattomien kommenttien julkaisua, kun ne ovat ilmaista mainosta. Mielestäni kansanedustajan työkuvaan pitäisi kuulua hyvät käytöstavat, ja someen ei välttämättä pitäisi mitään kommenttia edes laittaa. Sen verran hyvää palkkaa saavat ettei pitäisi olla suuri menetys. Asiansa voi ilmaista myös hyvin perustein ja asiallisesti ilman mitään ”vieraslaji” kommentteja tai julkaisematta pilakuvaa poliisiväkivallan uhrina kuolleesta mustasta miehestä.
Oikea teukka
28.6.2020 20:21
Ei kuulu tuossa asemassa ilmaista tyytymättömyyttään ylimmän vallankäyttäjän lain mukaan menneen prosessin tulokseen. Jos raantumuksellisen vasemmiston oikeamielisyys ylittää ylimmän syyttäjän mieleetä oikeutuksellaan laillisuuden, ollaan jo hyvin kaltevalla pinnalla.
Arvo Valinta
29.6.2020 0:23
Viranhaltija voi ja saa ilmaista mielipiteensä myös jälkikäteen. Ei tuon äänestyksen perusteella todettu syyllisyyttä vaan se ettei syyttäjä saa tutkia asiaa jonka jälkeen päättää joko syyttää tai olla syyttämättä jos katsoo, ettei rikosta ole tapahtunut. Jos taas katsoo, että lakia on mahdollisesti rikottu asia siirtyy oikeuden harkittavaksi.
Väärä leuka
28.6.2020 21:24
Olisiko hänen pitänyt vaihtaa mielipidettään koska eduskunta päätti toisin? Ei tietenkään. Sananvapautta kunnioittavassa demokratiassa ei eduskunta sanelle mitä viranhaltijan tulee sanoa tai ei. Viranhaltioilla on täysi oikeus omaan mielipiteeseen ja sananvapaus takaa että sen mielipiteen saa sanoa.
On sitten eri asia jos sanomisillaan rikkoo rikoslain pykäliä kuten Mäenpää kieltämättä teki. Nyt ei vain saatu oikeuden päätöstä onko se sallittua kansanedustajalle. Minusta ei pitäisi olla, koska asiallinen keskustelu ei onnistu jos osa keskustelijoista puhuu asiattomia. Mutta minä en ole tuomioistuin.