Kotimaa

Oikeus jatkoi rikollisjärjestö United Brotherhoodin väliaikaista toimintakieltoa – jengi yrittää edelleen keplotella irti lakkauttamisvaatimuksesta

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus valmisteli tänään jälleen rikollisjengi United Brotherhoodin lakkauttamiseen liittyvää oikeudenkäyntiä. Jengi vastusti lakkauttamista vedoten siihen, ettei siihen voi soveltaa yhdistyslakia.

Helsinki

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus jatkoi rikollisjengi United Brotherhoodin (UB) määräaikaista toimintakieltoa. Jengi vastusti kiellon jatkamista pitäen sitä turhana, koska jengi on omasta mielestään lopettanut toimintansa muutenkin.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus määräsi alun perin UB:n alajengeineen väliaikaiseen toimintakieltoon tammikuussa.

Syyttäjän mukaan jengi on jatkanut toimintaansa myös toimintakiellon aikana. Lokakuun alussa syyttäjä nosti syytteet kahta miestä vastaan laittoman yhdistystoiminnan jatkamisesta, virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta.

Syytteet liittyvät Riihimäen vankilassa toukokuussa tapahtuneeseen vanginvartijan pahoinpitelyyn. Syyttäjän käsityksen mukaan väkivallanteon taustalla on UB-jengi.

Lisäksi Vanajan vankilassa vangeilta on löydetty kaksi paitaa, joissa oli UB:hen viittaavat tekstit ja värit.

Vankiloissa jengi toimiikin yhä aktiivisesti.

Oikeuden määräämä väliaikainen toimintakielto on voimassa siihen saakka, että oikeus ratkaisee lakkauttamisasian.

Pääkäsittelyn on tarkoitus alkaa marraskuun 23. päivä. Alun perin asia oli tarkoitus käsitellä loppukeväästä, mutta koronaepidemiatilanne siirsi käsittelyä.

Väliaikainen toimintakielto liittyy Poliisihallituksen syyttäjän johdolla esittämään vaatimukseen, että UB:n ja sen alaisuudessa toimivan Bad Union -jengi määrätään pysyvään toimintakieltoon. Perusteina vaatimukselle ovat jengin jatkuvat vakavat rikokset sekä yleisen edun ja turvallisuuden takaaminen.

Oikeus kokoontui maanantaina jatkettuun valmisteluistuntoon Porvoon oikeustalolle. Medialla ja muulla yleisöllä oli mahdollisuus seurata valmisteluistuntoa Vantaan käräjätalon tiloissa videoyhteyden välityksellä.

Rikollisjärjestö UB vastustaa edelleen lakkauttamistaan.

Jengi vetosi maanantaina siihen, ettei sen lakkauttamisasiaan voida soveltaa yhdistyslakia. Syynä tähän on jengin mukaan syyttäjä väite, että UB:n ja sen alajengin tarkoitus on hankkia toiminnallaan taloudellista hyötyä.

Jengin mukaan yhdistyslakia ei voida soveltaa tällaisiin järjestöihin.

Syyttäjä torppasi väitteen toteamalla, ettei yhdistyslain kyseisellä kohdalla säädellä rikollisryhmien rikoshyötyyn tähtäävää toimintaa vaan sellaista laillisista toimintaa kuin esimerkiksi riistanhoitoyhdistykset ja paliskunnan harjoittavat.

Viime tammikuussa UB yritti estää sitä koskevan lakkauttamisoikeudenkäynnin ilmoittamalla, että se on lopettanut toimintansa. Siihen asti järjestö oli vaatinut lakkauttamiskanteen hylkäämistä.

Jengi kertoi tuolloin luopuvansa toimitiloistaan ja jengitunnuksistaan.

Syyttäjä totesi maanantaina, että yksi syy jengitoiminnan taukoamiseen vankiloiden ulkopuolella on se, että UB:n jäsenistä valtaosa istuu vankiloissa.

Rikollisjärjestön ilmoitus ei vaikuttanut viranomaisprosessiin lakkauttaa sen toiminta virallisesti.

Poliisihallitus ja syyttäjä ovat nimenneet lakkauttamiskanteeseen vastaajaksi Tero Holopaisen , jota viranomaiset pitävät UB:n ja sen alajengin johtajana.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ratkoo parhaillaan jättimäistä UB-jengin toimintaan liittyvää rikosvyyhtiä, josta oikeuden on tarkoitus antaa tuomionsa marraskuun lopussa. Syyttäjä vaatii tässä jutussa Holopaiselle 13 vuotta vankeutta lukuisista törkeistä rikoksista.

Lännen Media kertoi lokakuun alussa (3.10.), että järjestäytyneet rikollisryhmät ovat järjestelleet vajaan puolentoista vuoden aikana 17 vanginvartijaan kohdistunutta väkivallantekoa.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) pyysi juttujen perusteella Rikosseuraamuslaitokselta (Rise) selvitystä vankilaturvallisuudesta. Rise vahvisti raportissaan 17 vanginvartijan pahoinpitelyt ja täsmensi, että väkivallanteot on tehnyt tai teettänyt nimenomaan UB-jengi.

Suomessa viranomaiset eivät ole aiemmin vaatineet järjestäytyneen rikollisryhmän lakkauttamista.

Perustuslain mukaan jokaiselle suomalaiselle on taattu kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, joten kynnys puuttua tähän perusoikeuteen on korkea. Yhteiskunta voi kuitenkin rajoittaa jäsentensä perusoikeuksia, jos toiminta rikkoo olennaisesti lakia.

Viime syyskuussa korkein oikeus määräsi uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) lakkautettavaksi. Lakkauttamisprosessi kesti yli kolme vuotta ja kävi läpi kaikki oikeusasteet.

Korkeimman oikeuden mukaan PVL toimi olennaisesti vastoin lakia pyrkien loukkaamaan perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa taattuja perus- ja ihmisoikeuksia.