Kotimaa

Opetusministeri Saramo luottavainen isoon koulutusuudistukseen: Jokaisesta nuoresta otetaan koppi

Vastuu säilyy, ensi koululla, viime kädessä kunnalla. Pudokkaiden määrä pyritään rutistamaan minimiin.

Opetusministeri Jussi Saramo ( vas.) linjaa, että oppivelvollisuuden laajentamisen perustavoite on, että jokaisesta nuoresta pidetään kiinni. Samalla uudistus sisältää yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten työllisten määrän lisääntymisen.

Oppivelvollisuus laajenee ja toisen asteen opinnoista tulee maksuttomia laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluville nuorille, kunnes hän täyttää 18 vuotta.

Laki astuu voimaan elokuun alusta. Laajennus tulee voimaan ikäluokka kerrallaan.

– Nykyisessä järjestelmässä osa nuorista jää ilman tutkintoa ja tätä kautta myös ilman työtä. Tänä päivänä työnantajat edellyttävät, että palkattavalla nuorella on tutkinto. Kun tähän päästään, niin työllisyysasteen odotetaan nousevan yli 70 prosenttiin.

Koulupudokkaiden ja syrjäytyneiden nuorten ongelmiin on yritetty pureutua aiemminkin.

Saramon mukaan ongelma on tiedostettu ja sen kitkemiseksi on tehty joitakin täsmätoimia, mutta ne eivät ole tehonneet.

Tunnistetaan pudokkaat

Saramo uskoo, että putoamisvaarassa olevat tunnistetaan jatkossa paremmin, kun kyse on velvollisuudesta jatkaa opintoja. Iso merkitys on opastuksella.

– Yläkouluun on tulossa tehostettua ohjausta, joten jo siellä pyritään ottamaan kiinni kaikista oppilaista.

Vastuu on aina jollakin

Ministeri tähdentää, että uudessa järjestelmässä vastuusta pidetään kiinni.

Ensin vastuu on koululla, josta nuori lähtee seuraavaan opintoahjoon.

– Jos koulu nostaa kädet ylös, niin tieto menee seuraavaksi kunnalle. Nythän nuori on voinut pudota omalla päätöksellään pois systeemistä.

Jos nuori vaihtaa toisiin opintoihin, niin on olemassa järjestelmiä, jotka tukevat vaihtoa.

Tässäkin tapauksessa kunnalla on se viimesijainen vastuu.

Kaikki asteet saavat rahaa

Oppositiosta on arvosteltu oppivelvollisuuden laajentamispäätöstä. Sen mukaan tukea pitäisi lisätä jo koulutaipaleen alkuun.

Saramo muistuttaa, että hallitus panostaa jokaiselle asteelle.

Haku niin kuin ennenkin

Uudistus herättää tukun käytännön kysymyksiä. Miten koulutukseen hakeudutaan?

– Samalla tavalla hakeudutaan kuin nykyisin. Jos jää ilman koulutuspaikka, niin kunnalla on velvollisuus tarjota sellainen.

Entä jos nuori joutuu opiskelemaan alaa, josta ei pidä?

– Ei voida luvata, että kaikki pääsisivät sinne, minne haluaa. Toisaalta jatkossa saamme parannettua opinto-ohjausta. Sen tavoite on taata, ettei nuori joudu sellaiselle alalle, minne ei halua.

Voiko opiskelupaikkaa vaihtaa?

– Vaihto on mahdollista.

Jos nuori ei kerta kaikkiaan halua aloittaa opintoja. Niin mitä tapahtuu?

– Meillä on jo nyt nuoria, jotka ovat vielä oppivelvollisuuden alaisia, mutta jotka laiminlyövät koulukäynnin. Jatkossa apua saa enemmän. Kaikki mahdollinen tuki pyritään antamaan. Lisäksi meillä on parempi tieto pudokkaista. Toki meillä on nuoria, jotka tarvitsevat myös lastensuojelun palveluja. Silloin kyse ei ole enää vain koulusta, vaan laajemmasta asiasta.

Jos nuori ei selviydy opinnoistaan, niin mitä sitten?

– Jos nuori haluaa vaihtaa alaa, niin se on mahdollista, tai sitten koulun pitää tarjota tukea, jotta hän selviää koulutuksesta.

Maksuttomuus laajaa

Oppivelvollisuuden laajentaminen on maksutonta.

Maksuttomuus jatkuu sen kalenterivuoden loppuun asti, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Perustellusta syystä maksuttomuusaikaa voidaan myös pidentää.

Maksutonta ovat myös ruokailu sekä opiskelun vaatimat materiaalit ja välineet. Vähintään seitsemän kilometrin koulumatkat kuuluvat tukijärjestelmiin.