Oppositio ruoski hallitusta budjetista: ''Johtaa katastrofiin'' - hallitus puolusti elvyttävän linjan sopivan heikkenevään suhdanteeseen

Oppositio haki valtiovarainministeriön maanantaina julkaisemasta talouskatsauksesta tukea valtion menojen kasvun arvostelulle, kun eduskunta aloitti tiistaina valtion ensi vuoden talousarvioesityksen käsittelyn.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että valtiovarainministeriön ylijohtajan Mikko Spolanderin kertoman ennusteen siitä, että rahat eivät riitä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen, pitäisi hälyttää.

– Teidän politiikka johtaa ihmisten palvelujen ja suomalaisten hyvinvoinnin osalta katastrofiin, kun jaatte varoja, joita ei ole, Orpo arvosteli hallitusta.

Orpo viittasi julkisen talouden suunnitelmaan, jonka mukaan vuonna 2023 kunta- ja valtiontalouden alijäämä on yhteensä 5,5 miljardia euroa. Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden pitäisi silloin olla tasapainossa.

– Näillä olemattomilla työllisyystoimilla kukaan ei enää usko, että pystytte tähän, ja te tumput suorana odotatte, että työmarkkinajärjestöt tekevät työllisyystoimia, Orpo ihmetteli.

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen huomautti valtiovarainministeriön virkamiesten lakonisesti toteavan hallituksen työllisyystoimista, että "niitä odoteltaessa".

– Luulisi teidän olevan huolissaan, kun teidän omat virkamiehetkään eivät enää teihin luota, Heinonen härnäsi hallitusta.

"Virkamiehet tukevat hallituksen linjaa"

Pääministeri Antti Rinne (sd.) korosti, että budjetin lievästi elvyttävä linja sopii hyvin heikentyvän talouskasvun näkymään, kuten valtiovarainministeriön talouskatsauksessa todetaan.

– Varmistin tänä aamuna keskustelemalla ylijohtaja Spolanderin ja valtiosihteeri (Martti) Hetemäen kanssa talouskatsauksesta. Lopputulos oli se, että valtiovarainministeriön keskeiset virkamiehet tukevat sitä hallituksen finanssipoliittista linjaa, joka löytyy budjettikirjoista.

Rinne kertoi, että valtiovarainministeriön mukaan ensi vuoden budjettiesitys tukee talouskasvua puolella prosentilla.

– Uudistusten ja investointien tekemättä jättäminen ja leikkaaminen olisi vahingollista politiikkaa sekä tässä tilanteessa että tulevaisuuden kannalta.

Rinne: Työllisyystoimia tulee

Rinne korosti, että valtiovarainministeriössäkin odotetaan hallituksen tekevän hallitusohjelman mukaisia työllisyystoimia.

– Hallitus ei ole luvannut toimenpiteitä ilman vakaata harkintaa ja huolellista suunnittelua. Toimenpiteitä lähtee liikkeelle huhtikuun kehysriihessä ja elokuussa 2020. Ne ovat keskeiset ajankohdat, joita kannattaa seurata todella tarkkaan, sieltä tulee sitten.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) muistutti, että valtiovarainministeriön alijäämäennuste oli laadittu 73 prosentin työllisyysasteen mukaan.

– Jos pääsemme 75 prosenttiin, johon uskon, se tarkoittaa kahta miljardia pois (alijäämästä). Erittäin iso ongelma on myös kuntien taloustilanne, joka näyttää noin miljardia euroa miinusta julkiseen talouteen.

Lintilä sanoikin, että tarvitaan myös sote-uudistus ja julkisen sektorin tuottavuuden nosto sekä rakenteellisia uudistuksia, joita on tehtävä nopeasti.

Ensi vuoden budjettiesitys on 2 miljardia euroa alijäämäinen. Lintilän laskelmien mukaan se on 300 miljoonaa enemmän alijäämäinen kuin tämän vuoden budjetti.

– Puheet varsin holtittomasta rahankäytöstä ovat yliammuttuja. Haaste on ilman muuta kova. Olemme erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kansainvälisen talouden vaikean ennustettavuuden vuoksi.