Poikkeustila pakottaa monet kaksoiskansalaiset ja ulkomaalaiset työntekijät vaikeisiin valintoihin – Tällaiset olivat torstaiaamun tunnelmat suljetuilla rajoilla

Suomen rajat sulkeutuivat puoliltaöin torstaina koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Suomi ottaa vastaan enää oman maansa kansalaisia ja heidän perheenjäseniään sekä välttämättömistä syistä matkustavia muiden maiden kansalaisia.

Lännen Media seurasi varhaisesta torstaiaamusta puolenpäivään poikkeustoimien vaikutuksia Suomen vilkkaimmilla matkustajaliikennepaikoilla Helsinki-Vantaa lentokentällä ja Helsingin Länsisatamassa.

Molemmissa kohteissa iso osa tiloista oli suljettuna, lentokentällä esimerkiksi koko terminaali 1. Matkustajia oli vain vähän liikkeellä, suurimmalla osalla määränpäänä oli koti joko Suomessa tai ulkomailla.

"Toivottavasti oli hyvä päätös lähteä"

Kello on 12.20 torstaina, kun unkarinsuomalaiselta Eszter Osmalalta saapuu tekstiviesti toimituksen puhelimeen.

– Päästiin ulos. Nyt tuntuu helpottuneelta. Toivottavasti oli hyvä päätös lähteä Unkariin.

Vielä aamukahdeksan aikaan Osmala vahti tyhjyyttä ammottavalla Helsinki-Vantaan lentokentällä ympäriinsä juoksevia lapsiaan, 5-vuotiasta Eliasta ja 4-vuotiasta Valentinaa . Lapset loikkivat ympäriinsä, kierivät maassa ja kikattivat.

– Aikamoinen työ vahtia tuonikäisiä, etteivät saa koronatartuntaa. Desinfioimme käsiämme ahkerasti, Eszter Osmala sanoi.

Koronatartuntaakin enemmän häntä jännitti, päästääkö hänen toinen kotimaansa Unkari perhettä rajan yli. Elias-pojalla on nimittäin vain Suomen passi, vaikka koko perheellä on kaksoiskansalaisuus.

Vapaan liikkumisen aikana yksinhuoltajaäiti ei osannut etukäteen varautua rajojen sulkemisen aiheuttamiin vaikeuksiin.

Perhe oli suuntaamassa torstaiaamuna viimeiselle Suomesta Unkariin järjestettävälle lennolle. Kaikki muut lennot on peruttu koronakriisin takia.

Osmalan kertoi empineensä vielä aamutuimaan ennen kentälle lähtöä vielä toiseen kotimaahansa vanhempien luokse.

Matka on iso riski, mutta perhe haluaisi olla yhdessä vaikeina aikoina. Lisäksi Unkarin maaseudulla sijaitsevassa omakotitalossa on lapsille enemmän tilaa temmeltää kuin pienessä espoolaisasunnossa.

– Seuraavan kerran Unkarista pääsee Suomeen lentämällä näillä näkymin heinäkuussa. Olemme pahassa pulassa, jos Unkari ei päästä meitä maahan.

– Tämä on vaikea päätös, enkä ole vieläkään varma, onko se oikea. Suomessa on kuitenkin hyvä terveydenhuolto ja vakuutuksemme ovat täällä, Osmala tuskaili vielä Helsinki-Vantaan lähtöterminaalissa turvatarkastuksen jälkeen.

Myös satamassa hiljaista

Helsingin Länsisatama on Suomen vilkkain matkustajasatama. Torstaiaamuna se ammotti tyhjyyttään.

Virolainen Marko Kaasma seisoi työhaalarit päällä kakkosterminaalin asiakaspalvelutiskillä.

– Jos lähden huomenna perjantaina kotiin Viroon perheeni luokse, pääsenkö ensi viikolla takaisin Suomeen töihin, Kaasma tiedusteli rajavartijalta.

Mies oli ymmällään kuten hänen kertomansa mukaan kaikki virolaiset työmiehet rakennustyömaalla. Poikkeustilanteeseen liittyvät matkustusrajoitukset ovat monelle hankalia, eikä kukaan oikein osaa kertoa, miten ne vaikuttavat työmiesten liikkumiseen valtioiden välillä.

– Saamme paljon ristiriitaista informaatiota. On vaikea tietää, mikä pitää paikkansa ja mikä ei, Kaasma tuskailee.

Monen virolaisen tapaan Kaasman elanto on Suomessa ja perhe Virossa. Normaalisti mies paiskii Suomessa kymmenen päivää töitä ja matkustaa Viroon sitten Viroon vaimonsa ja kolmen lapsensa luokse neljäksi päiväksi.

Järjestely on tavallinen Suomen puolella työskentelevillä virolaismiehillä.

– Eilen Viron pääministeri sanoi, etteivät karanteenit koske vakituisessa työssä Suomen puolella työskenteleviä ja paluu sallitaan, Kaasma kuvailee.

Kaasma työtovereineen ei kuitenkaan tiedä, huoliiko työmaa heitä enää takaisin töihin vai joutuvatko he kahden viikon karanteeniin voidakseen jatkaa töitä Suomessa. Pahimmillaan matka perheen luokse voisi tarkoittaa ensin kahden viikon karanteenia Virossa ja sitten kahden viikon karanteenia Suomessa.

– En todellakaan tiedä, mitä tässä pitäisi tehdä. Enkä todellakaan luota tällä hetkellä saamiimme tietoihin asiasta, Kaasma harmitteli tilannetta.

Satamassa vain kourallinen matkustajia

Länsisataman lähtöterminaalissa oli torstaiaamuna lähinnä virolaisia lapsiperheitä ja nuoria pariskuntia.

– Rekkaliikenne on poikkeuksellisen vilkasta. Johtuu siitä, että laivavuoroja jäänyt väliin. Henkilömatkustajia on normaalia huomattavasti vähemmän, kertoi Länsisataman rajatarkastusyksikön päällikkö Jim Kuusimäki Rajavartiolaitokselta.

Kahviossa istui virolainen Eve ystävänsä kanssa. Hän ei halunnut antaa sukunimeään tai kuvaansa lehtijuttuun. Ystävyksillä oli takanaan pitkä matka Singaporesta, lento laskeutui Helsinki-Vantaalle aamukuudelta.

Koska jatkolento Suomesta Viroon on peruttu, naiset joutuivat etsimään toisen reitin palata kotimaahansa Viroon.

– Ei tämä harmita. Hyvä, että päästään kotiin, Eve sanoi.

– Lentokoneessa melkein kaikki pitivät maskia kasvoillaan, käsidesiä siellä ei ollut tarjolla. Onneksi meillä oli oma desinfiointiaine mukana. Muuten lennolla tunnelma oli ihan normaali, oli jopa vapaita paikkojakin.

Eve kiitteli Suomen viranomaisia ja käytäntöjä rajojen sulkemisen jälkeen. Hän kertoi, että esimerkiksi Puolassa kauttakulkuliikenne tökkii pahasti, ja siellä on jumissa paljon virolaisia.

Henkilöliikenne lähes pysähdyksissä

Puoli kymmenen jälkeen torstaiaamuna rajavartijat varautuivat tarkastamaan Tallink Siljan Megastar-laivalla Suomen puolelle matkustavia henkilöitä. Laiva lipui satamaan lähes tyhjänä.

– Laivassa on 50 matkustajaa, kun normaalisti heitä on satoja. Näin sen pitääkin olla, hallitusten määräämät rajoitukset on laitettu toimeen, Jim Kuusimäki Rajalta kuvaili.

Lähes kaikki Megastarin matkustajat olivat virolaisia. Heistä kukaan ei halunnut nimeään tai kuvaansa. Moni heistä kaivoi hämmentyneen näköisenä esiin passinsa ja työtodistuksia.

– Vastasin keskiviikkona ainakin pariinsataan siviilihenkilöiden puhelintiedusteluun siitä, miten nyt pitää toimia. Ohjeistamme matkustajia todistamaan esimerkiksi työskentelynsä Suomessa kaikilla mahdollisilla asiakirjoilla, Kuusimäki kertoi.

Osa torstaiaamun matkustajista kertoo asuvansa Suomessa. Rajavartiolaitos kertoo tarkistavansa asian tarvittaessa viranomaisrekistereistä.

Poikkeustoimet sujuneet rauhallisesti

Helsinki-Vantaan lentokentän rajatarkastusosaston varapäällikkö Samuel Siljanen kertoi torstaiaamuna, että keskiyöllä alkaneet poikkeustoimet otettiin lentomatkustajien joukossa vastaan rauhallisesti.

– Ihmiset näyttävät ymmärtävän, että kyse on kansanterveyden suojeluun liittyvistä toimenpiteistä, Siljanen sanoi.

– Ketään ei ole yön aikana käännytetty näihin uusiin rajoituksiin liittyen. Liikenne on ollut lähinnä suomalaisten paluulentoja ja muissa EU-maissa asuvien kauttakulkuliikennettä.

Tiuhaan perutuista lennoista huolimatta suomalaisia pyrki torstaina yhä ulkomaille. Rajavalvonnan mukaan läheskään kaikilla syy matkustamiseen ei ole ollut välttämätön.

– Heille olemme kertoneet, ettei paluu Suomeen ole taattua. Että vaikka oikeus siihen säilyy, mikään taho ei pysty varmistamaan, että kohdemaasta järjestetään enää paluulentoa, Siljanen kuvaili.

– Osa on ottanut laukkunsa ja päättänyt palata kotiin.

Kaikki matkustajat tarkistetaan

Suomen rajat ovat nyt kiinni. Tämä rauhan aikana täysin poikkeuksellinen tilanne tarkoittaa rajatarkastusten käyttöönottoa ulkorajojen lisäksi sisärajoilla. Käytännössä siis jokainen rajan yli pyrkivä henkilö tarkistetaan poikkeustilan aikana.

– Aiemmin vapaa liikkuminen Euroopan maiden välillä keskeytyy. Jokaisen rajaa ylittävän matkustajan on todistettava henkilöllisyytensä ja lisäksi rajavartijat kysyvät matkustamisen syytä, kertoo komentajakapteeni Mikko Hirvi Rajavartiolaitokselta.

– Suomen hallituksen ohjeiden mukaan välttämätön työmatkaliikenne ja rahtiliikenne sallitaan. Lisäksi sallitaan tietenkin suomalaisten ja Suomen kansalaisten perheenjäsenten kotiinpaluu.

Ulkorajoilla kuten itärajalla ja Helsinki-Vantaan lentokentällä sallitaan rahtiliikenne, kauttakulkuliikenne, erittäin tärkeä muu liikenne kuten työskentely rajan toisella puolella ja kotiinpaluu.

Entä jos Suomen kansalainen pyrkii maasta ulos muusta kuin välttämättömästä syystä, estävätkö rajavartijat matkustamisen?

– Eivät estä. Rajavartiolaitos toimii kehotuksin ja neuvoin.

– Suomen hallituksen kehotukset ja rajoitukset johtuvat halusta estää vakavan epidemian leviäminen, Hirvi muistuttaa.

Turistit eivät pääse Suomeen

Rajavartiolaitos on lisännyt merkittävästi voimavarojaan vilkkaimpien rajanylityspaikkojen valvomiseksi.

– Tämä on ollut mahdollista siksi, että ulkorajaliikenne hiljeni jo aiemmin voimakkaasti. Lisäksi sisärajoilla laivayhtiöt ja lentoyhtiöt ovat peruneet vuorojaan merkittävästi, Hirvi kertoo.

Rajavartiolaitos ei kerro tarkempia yksityiskohtia poikkeusajan resursseistaan ja niiden kohdistamispaikoista.

Ulkomaalaisten kohdalla rajoilla toimitaan poikkeustilassa samoin kuin normaalioloissakin, jos maahanpääsyn edellytykset eivät täyty. Esimerkiksi lomamatka ei riitä matkustusrajoitusten aikana syyksi päästä Suomeen.

– Näitähän tapahtuu jatkuvasti. Jos henkilöllä ei ole oikeutta tulla maahan, maahanpääsy evätään. Käytännössä hän palaa tällöin lähtöpaikkaansa samaa kuljetusmuotoa käyttäen, kuin millä on tullutkin, Hirvi selvittää.

Rajatarkastuksia tekevät henkilöt työskentelevät koronatartuntojen kannalta riskikohteissa. Komentajakapteeni Mikko Hirvi sanoo, että organisaatio on valmistautunut normaaliarjessaankin kohtaamaan erilaisia tautitilanteita.

– Meille on keskeisen tärkeää, että oma henkilöstö pysyy toimintakunnossa. Tästä johtuen käytössä ovat kaikki tarvittavat varokeinot tartuntojen estämiseksi, Hirvi sanoo.

Rajavartiolaitos neuvoo kansalaisia hakemaan tietoa poikkeusaikana matkustamiseen liittyvistä rajoituksista organisaation verkkosivuilta.

Virolaiset yhä enimmäkseen työmailla

Rakennusteollisuus RT:n mukaan valtaosa ulkomaisesta työvoimasta jatkaa tällä hetkellä työskentelyä rakennustyömailla normaalisti.

– Meillä ei ole sellaista tietoa, että ulkomaalainen työvoima tai virolaiset olisivat palaamassa kotimaihinsa matkustusrajoitusten seurauksena sankoin joukoin, sanoo toimitusjohtaja Aleksi Randell Rakennusteollisuus RT:stä.

– Käsityksemme on, että valtaosa ulkomaisesta työvoimasta haluaa jatkaa työskentelyä Suomessa, jos se vain on muiden asioiden kuten terveyden puolesta mahdollista.

Hän muistuttaa, että uudet matkustusrajoitukset eivät välttämättä houkuta virolaisia kotimaahansa. Paluu Suomeen tarkoittaisi tämän jälkeen kahden viikon karanteenia ennen työmaalle pääsemistä.

Randellin mukaan loppuviikko ja ensi viikko näyttävät, miten ulkomainen työvoima reagoi Suomen ja omien kotimaidensa matkustusrajoituksiin.

Suomessa rakennuksilla työskentelevistä henkilöistä noin 22 prosenttia on ulkomaalaisia, pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisten työntekijöiden osuus on peräti kolmannes.

– Voisi sanoa, että pääkaupunkiseutu ja Tallinna ovat muodostaneet yhden kiinteän työssäkäyntialueen rakennusteollisuuden osalta.

– On selvää että työvoiman saatavuus on kriittinen asia rakennusteollisuudessa. Työvoiman vahvuudessa tullaan näkemään jatkossa melko isoja yritys- ja työmaakohtaisia eroja, Randell arvioi.