Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Koronaohjeistus syytä pitää paikallisena

Aluehallintovirastot eivät kaipaa maan hallitukselta tarkempaa tai yksityiskohtaisempaa ohjausta alueellisista koronarajoituksista päättämiseen. Tämä käy ilmi Lännen Median kyselystä aluehallintoviraston (avi) ylijohtajille (KS 8.10.).

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) patisteli tiistaina alueiden viranomaisia tekemään nopeita toimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Tartuntatautilain perusteella aluehallintavirastojen rooli koronaepidemian hoidossa on varsin merkittävä. Avit voivat päättää esimeriksi kokoontumisrajoituksista tai julkisten tilojen, kuten koulujen tai päiväkotien sulkemisesta, jos tällaisia toimia tarvitaan useamman kunnan alueella. Kuntakohtaiset rajoitukset tehdään kunnissa.

Keväällä hallitus operoi koronarajoituksia valmiuslain asetuksilla. Niillä säädettiin muun muassa terveydenhuolto- ja pelastusalan henkilöstön työaikajärjestelyistä, hoitoalan työvelvollisuudesta, lääkkeiden myynnin rajoittamisesta, kuntien oikeudesta luopua kiireettömästä hoidosta sekä opetuksen järjestämisestä.

Uudellemaalle säädettiin valmiuslain avulla liikkumisrajoitus reiluksi kolmeksi viikoksi, mutta Uudenmaan eritys poistettiin lopulta ennen aikojaan, koska se ei perustuslain mukaan ollut enää välttämätöntä.

Tuolloin etenkin perustuslakivaliokunnan jäsenet kritisoivat valmiuslain käyttöönottoa juuri siksi, että erilaiset rajoitukset ja jopa Suomen kiinni laittaminen onnistuu tartuntatautilain nojalla.

Koronatilanne vaihteli keväällä ja vaihtelee nyt merkittävästi eri puolilla Suomea.

Aluehallintoviranomaisten ja kuntien päätöksillä koronarajoituksissa tulee huomioitua alueelliset erot. Ymmärrystä vaikkapa ravintolarajoituksille on vaikea saada kunnassa, jossa ei ole todettu yhtään koronavirustartuntaa sen paremmin keväällä kuin nyt syksyllä toisen aallon aikaan.