Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Kuntalaisten ykköstoive ovat hyvät palvelut

Kun Kainuun Sanomat kysyi kainuulaisilta, mitkä ovat tulevan kunnanvaltuuston tärkeimpiä tehtäviä, varsin moni nostaa ykkösasiaksi lähipalveluiden turvaamisen. Palveluiden, etenkin terveyspalveluiden merkitys ymmärrettävästi korostuu pitkien välimatkojen maakunnassa. Jokainen toivoo palvelujen säilyvän omassa kunnassa.

Mikäli vuosia veivattu sote-uudistus vihdoin toteutuu, tulevat kuntapäättäjät ovat tilanteessa, jossa kuntien toiminta ja talous muuttuvat merkittävästi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden eli maakuntien palvelukseen. Samalla yksi Kainuunkin suurista haasteista eli väestön ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät kustannukset ja niistä seuraavat kuntatalouteen kohdistuvat riskit siirtyvät pois yksittäisten kuntien vastuulta.

Miten kuntapäättäjät vastaavat toiveeseen vaikkapa terveyspalveluiden turvaamisesta, jos niiden järjestäminen ei kunnalle kuulu?

Ehdokkaiden onkin mietittävä, miten niiden muiden kuntalaisille tärkeiden palveluiden turvaaminen toteutuu parhaiten.

Kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä pitää olla edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunta voi kuitenkin vapaasti päättää siitä, miten se tämän velvollisuutensa toteuttaa.

Kuntalaisten osallistumisen on syytä olla muutakin kuin mahdollisuus äänestää kuntavaaleissa kerran neljässä vuodessa.

Hyvinvointipalveluiden päätöksentekoon liittyvää osallisuutta väitöskirjassaan tutkinut Hanna-Kaisa Pernaa totesi viime keväänä Kuntalehden haastattelussa, että usein päätöksentekoon osallistaminen nähdään uhkana perinteisille päätöksenteon muodoille, vaikka kansalaisten osallistaminen lisäisi palveluihin liittyvien päätösten oikeutusta ja hyväksyttävyyttä.

Nyt kannattaisi miettiä, miten lisätä osallistavia vaikuttamistapoja, eikä vain pitäytyä vanhoissa päätöksentekojärjestelmissä.