Mielipiteet

Päihderiippuvuudesta on mahdollista toipua, mutta annetaanko siihen mahdollisuutta?

Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa (9.2. ja 11.2.2021) on käyty keskustelua päihderiippuvuudesta.

Päihderiippuvuus on tunne-elämän sairaus, joka on määritelty sairaudeksi 1950-luvulla. Siitä ei voi parantua, mutta on mahdollisuus toipua. Koska kyseessä on tunne-elämän sairaus, on taustalla yleensä paljon käsittelemättömiä tunteita tai asioita.

Toipumisessa ja päihderiippuvuuden hoidossa tulisi ymmärtää se, että kohtuukäyttö ei ole enää mahdollista, vaan ainoa vaihtoehto on täysraittius. Näitä asioita pääsee käsittelemään turvallisesti toipumiskeskeisessä päihdehoidossa.

Toipumiskeskeinen päihdehoito tarkoittaa sitä, että tavoitteena on täysraittius kaikista riippuvuutta aiheuttavista aineista (lääkkeet, alkoholi, huumeet). Korvaushoitoa ei toteuteta. Vertaistuki on tärkeä osa päihdehoidossa, jossa ihminen nähdään kokonaisuutena, ja jossa päihdettä ei pelkästään poisteta elämästä, vaan etsitään keinoja raittiiseen elämään.

Laadukkaaseen päihdehoitoon pääseminen ei kuitenkaan ole niin helppoa. Myllyhoitoyhdistys teki hiljattain selvityksen, jossa kartoitettiin päihdetyön keskeisten toimijoiden näkemyksiä suomalaisen päihdehuollon tilasta. Selvityksessä tuli esille mm. se, että toisinaan päihdeongelma koetaan itse aiheutetuksi. Selvityksestä tuli esille myös se, miten hoitoon pääsyssä ei ole kunnilla selkeää linjaa, vaan kunnilla on paljon eroja sen suhteen, että mistä kunnasta toipumiskeskeiseen päihdekuntoutukseen pääsee. Kuulostaa hurjalta, että päihdekuntoutukseen pääsy riippuu siitä, että missä asuu.

Esimerkiksi tupakoitsijan keuhkosyöpä on hoidettava, vaikka olisi loppuvuosi ja määrärahat lopussa. Hoitoa täytyy myös jatkaa, jos kuukauden sytostaatit eivät auta. Toiset tarvitsevat vielä useammankin kuukauden hoitoa. Diabeetikko tarvitsee insuliininsa ja niin edelleen.

Päihderiippuvaisen tulee päästä laadukkaaseen päihdekuntoutukseen riippumatta siitä, että millä paikkakunnalla hän asuu. Kuukauden kuntoutusjakso ei välttämättä ole riittävä, vaan yleensä voidaan tarvita lisäkuukausia. Onhan kyseessä kokonaan uudenlaisen elämän harjoittelu.

Päihderiippuvaisen hoito ei tulisi olla kiinni määrärahoista, tai siitä että myöntääkö yksittäinen työntekijä maksusitoumusta kuntoutukseen. Kainuussakin on tehtävä töitä sen eteen, että taataan laadukas päihdekuntoutus katkaisuhoidon jälkeen.

Niina Leiviskä

sosionomi (AMK)

kuntavaaliehdokas (vas.)

Kajaani