Pekka Haavisto: Hallitus pitäytyy maakohtaisissa matkustussuosituksissa, eikä tee näillä näkymin aluekohtaisia rajoitustoimia
Julkaistu: 8.7.2020 klo 15:16Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan matkustusrajoituksia purettaessa maan tilannetta pitää arvioida laajemmin kuin pelkän ilmaantuvuusluvun perusteella. Hallitus neuvottelee keskiviikkona Helsingin Säätytalolla matkustusrajoitusten ja sisärajavalvonnan purkamisesta.
Hallitus tulee jatkossakin todennäköisesti laatimaan maakohtaisia suosituksia ja ohjeita, eikä tarkastelemaan maita alueittain, kertoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.)
Joissakin maissa, kuten Espanjassa ja Australiassa koronavirusepidemia on voimistunut viime aikoina rajatuilla alueilla. Esimerkiksi Espanjassa viranomaiset ovat määränneet Galician ja Katalonian alueilla noin 270 000 ihmistä eristykseen tartuntatapausten lisääntymisen takia.
– Tällaisessa käsittelyssä emme ehkä pysty sellaiseen yksityiskohtaisuuden tasoon, että kävisimme maita maakunnittain läpi, Haavisto kertoi mennessään Säätytalolle hallituksen neuvotteluihin.
Hallitus neuvottelee Säätytalolla keskiviikkona matkustusrajoitusten ja sisärajavalvonnan purkamisesta.
Haavisto myöntää, että eri maiden tilannetta on vaikea arvioida, koska arvioissa joudutaan turvautumaan paljon keskiarvoihin, vaikka maan sisällä tautitilanne voi vaihdella paljon.
Haaviston mukaan koronakriisi on edelleen hyvin vakava monessa paikassa, kuten Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Tautitilanne on myös hyvin erilainen eri puolilla maailmaa: joillekin alueille koronavirus on vasta tulossa, jossain on toisen aallon uhka ja jotkut maat ovat saaneet epidemian hallintaan.
– Olemme edelleen tuntemattoman edessä, kun teemme päätöksiä ja samaan aikaan kuitenkin haluamme helpottaa elinkeinoelämän ja matkailun tilannetta.
Hän myös muistuttaa, että jossain asioissa voidaan joutua jossain vaiheessa menemään myös taaksepäin.
Pelkkä ilmaantuvuusluku ei ratkaise
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi Säätytalolle saapuessaan, että hallitus ei tee ratkaisuja matkustusrajoitusten purkamisesta ainoastaan maakohtaisen ilmaantuvuusluvun perusteella.
– Ei kannata tuijottaa vain yhtä yksittäistä lukua, vaan katsoa, mikä on maiden tautitilanteen suunta tällä hetkellä, Marin sanoo.
Ilmaantuvuusluvulla tarkoitetaan koronavirustartuntojen määrää 100 000 ihmistä kohden 14:n viime päivän aikana.
Marin kertoo, että vaikka jonkin maan ilmaantuvuusluku olisi hieman yli kahdeksan, sinne voidaan mahdollisesti sallia matkustaminen, jos maan epidemia on ollut selvästi laskusuunnassa jo pidemmän aikaa. Sama pätee myös toiseen suuntaan.
– Jos maan tautitilanne on selvästi paheneva ja näyttää pahenevan, silloin nekin maat, jotka ovat kahdeksan kieppeillä voivat jäädä ulos listalta.
"Suosittelen maltin linjaa tämän asian osalta"
Marin uskoo, että sisärajoja koskevia päätöksiä tehdään keskiviikon neuvotteluissa. Ulkorajoista ja niiden avaamiseen liittyvistä asioista hallitus aikoo keskustella.
Hallituksen lähtökohtana on Marinin mukaan se, että epidemiatilanteen pitää olla maassa rauhallinen, jotta rajoja voidaan avata. Myös tautitilanteen kehityksellä on merkitystä päätöksiä tehtäessä.
Hallitus määritti kesäkuun lopulla turvallisen maan raja-arvoksi kahdeksan tartuntaa 100 000 ihmistä kohden kahden viikon aikana.
Suomen raja-arvo on tiukka verrattuna esimerkiksi Euroopan neuvoston määritelmään, jonka mukaan Euroopan ulkopuolelta voisi saapua, jos maan ilmaantuvuusluku on alle 16.
Marin sanoo, että ilmaantuvuuslukua käsitellään neuvotteluissa, mutta korostaa edelleen, ettei päätöksiä tehdä yhden luvun perusteella.
Hallitus aikoo keskustella keskiviikkona myös siitä, että joihinkin EU- ja Schengen-alueen ulkopuolisiin maihin vapautettaisiin jossain vaiheessa esimerkiksi välttämätön matkustaminen ja työmatkailua. Marin korostaa kuitenkin rajojen avaamisessa varovaisuutta.
– Itse suosittelen maltin linjaa tämän asian osalta.
Kesäkuussa Suomen ja Norjan, Tanskan, Islannin ja Baltian maiden välinen matkustaminen vapautettiin. Sen jälkeen Islannin ilmaantuvuusluku on noussut hallituksen määrittämän raja-arvon yli.
Haavisto kertoo, että Islanti on hyvin pieni maa ja siellä yksittäiset tapaukset näkyvät tilastoissa selvemmin kuin isoissa maissa. Eri maiden epidemian tilannetta arvioitaessa pitää ottaa myös huomioon monia asioita, kuten tartuntamäärien kehitys ja testauksen kattavuus. Islannissa on Haaviston mukaan erittäin tehokas testausjärjestelmä.
– Objektiivisia kriteerejä on vaikea tehdä, koska esimerkiksi testaustilanne on hyvin erilainen eri maissa.
Raja-arvon tuntumassa useita maita
Kesäkuun lopulla hallitus linjasi, että sisärajavalvonnasta ja matkustusrajoituksista luovutaan 13. heinäkuuta Suomen ja sellaisten EU- ja Schengen-maiden välillä, joissa epidemian tilanne on samankaltainen kuin kuudessa maassa, joihin saa jo nyt matkustaa vapaasti.
Näitä maita ovat Norja, Tanska, Islanti ja Baltian maat.
Turvalliseksi katsotuista maista tulevien ei tarvitsisi asettua kahden viikon omaehtoiseen karanteeniin.
Tämän hetkisen epidemian tilanteen mukaan raja-arvon alittavat EU- ja Schengen-maista kuuden jo listalla olevan maan lisäksi Irlanti, Alankomaat, Saksa, Liechtenstein, Slovakia, Unkari, Italia, Malta, Kreikka ja Kypros.
Raja-arvon tuntumassa ovat muun muassa Slovenia, Puola, Britannia, Itävalta, Espanja ja Ranska.
Tiistaina sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ylijohtaja Tuija Kumpulainen kertoi, että matkustusrajoituksia ja niiden purkamista arvioidaan maan kokonaistilanteen eikä pelkän ilmaantuvuusluvun perusteella.
Arvioissa otetaan huomioon muun muassa ilmaantuvuusluvun kehitys ja se, leviääkö virus maassa laajasti vai rajatulla alueella.
– Ilmaantuvuusluku ja sen muutossuunta on kuitenkin fakta, ja sen pohjalta on järkevää tehdä ratkaisuja.