Kotimaa

Perheen toimeentulovaikeudet huolettavat lapsia – vähävaraisten perheiden lapset kärsivät stressistä ja kiusaamisesta

Vähävaraisten perheiden lapset kokevat muita useammin köyhyydestä aiheutuvia kielteisiä kokemuksia, kuten stressiä, ahdistusta ja huonommuutta. Osa lapsista on joutunut antamaan omaa rahaansa perheen menoihin.

Vähävaraisten perheiden lapset kärsivät selvästi normaalia enemmän ahdistuksesta, syyllisyydestä ja häpeästä. Tämä ilmenee Pelastakaa Lapset ry:n tuoreesta raportista.

Lapsen ääni - kyselyssä selvitettiin, miten perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa 13–17-vuotiaiden lasten ja nuorten kokemuksiin arjesta, vapaa-ajasta, ja hyvinvoinnista. Kyselyyn vastasi yli 3100 lasta ja nuorta.

Jopa 80 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista kertoi kärsineensä stressistä perheen huonon taloudellisen tilanteen vuoksi.

Toimeentulohuolien lisäksi lapsia saattoi kuormittaa jonkin perheenjäsenen pitkäaikaissairaus tai mielenterveys- tai päihdeongelma. Raportin mukaan matalatuloisista lapsista 52 prosenttia oli melko paljon tai erittäin paljon huolissaan tulevaisuudesta.

Vähävaraisten perheiden lapset kertoivat kyselyssä perheidensä velkataakasta ja vanhempiensa vaikeuksista selviytyä laskuista. Moni lapsi tiesi, että vanhemmat olivat joutuneet turvautumaan ruoka-apuun tai lainaamaan rahaa perheen menoja kattaakseen.

– Osa lapsista on joutunut antamaan rahaa perheen menoihin omista säästöistään, opintotuestaan tai palkkatuloistaan, lapsiperheköyhyysasiantuntija Aino Sarkia  Pelastakaa Lapsista kertoo tiedotteessa.

Vähävaraisuus johtaa kiusaamiseen ja vaikuttaa itsetuntoon

Pelastakaa Lapset ry:n mukaan Suomessa elää yli 110 000 lasta vähävaraisissa perheissä.

Kyselyssä lapsia pyydettiin arvioimaan perheensä taloudellista tilannetta. 14 prosenttia piti perhettään melko tai erittäin matalatuloisena ja 29 prosenttia piti perhettään hyvätuloisena. Hieman yli puolet vastanneista mielsi perheensä keskituloiseksi.

Kyselyn mukaan 37 prosenttia matalatuloisten perheiden lapsista asui yksinhuoltajaperheessä, kun kaikista vastaajista yksinhuoltajaperheessä asui 16 prosenttia.

Noin 40 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista kertoi joutuneensa joskus tai usein kiusatuksi tai syrjityksi perheensä taloudellisen tilanteen vuoksi. Kaikista vastaajista näin kertoi 25 prosenttia.

Perheen toimeentulovaikeudet vaikuttavat lasten vastausten perusteella myös heidän itsetuntoonsa. Reilusti yli puolet vähävaraisten perheiden lapsista koki erilaisuutta tai piti itseään muita vähemmän merkityksellisenä.

Sarkian mukaan uhkana on, että koronapandemia lisää vähävaraisten perheiden lasten kokemaa ahdistusta, huolta, hätää ja huonommuutta sekä kasvattaa entisestään eriarvoistumista Suomessa.

Ei samoja mahdollisuuksia harrastuksiin kuin muilla

Perhetaustalla on myös selvä vaikutus esimerkiksi lasten vapaa-ajan mahdollisuuksiin.

Raportista selviää, että 51 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista koki mahdollisuutensa harrastaa huonoksi tai melko huonoksi, kun kaikista vastaajista näin koki 14 prosenttia.

Vähävaraisten perheiden lapsista joka neljäs koki, ettei hän ole riittävän lahjakas tai taitava osallistumaan haluamaansa harrastus- tai vapaa-ajan toimintaan.

Joka kolmas vähävaraisten perheiden lapsi piti mielekästä harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa liian kalliina. Matalatuloisten perheiden lapset kävivät muita vastaajia vähemmän maksullisissa vapaa-ajan aktiviteeteissa, kuten elokuvissa tai kahviloissa.

Pelastakaa Lapset auttaa kaikkein vaikeimmissa oloissa eläviä lapsia. Yhdistyksen mukaan koronakriisi on lisännyt lasten eriarvoistumista ja kasvattanut syrjäytymisriskiä Suomessa.

Pelastakaa Lapset ry on teettänyt Lapsen ääni-kyselyä vuodesta 2001 vaihtelevilla teemoilla.