Mielipiteet

Puheenvuoro: Hallinto-osaaminen kuntien menestyksen avaintekijänä

Natalia Denisova. Kirjoittaja on tradenomi (YAMK) ja kirjoitus perustuu hänen opinnäytetyöhönsä.

Kirsi Moisanen. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja työskentelee sote-alan Master-koulutusten vastuuopettajana Kajaanin ammattikorkeakoulussa.

Osaaminen ja osaamisen kehittäminen ovat ajankohtaisia aiheita julkisorganisaatioissa. Henkilöstön jatkuvan osaamisen kehittämisen tarve voimistuu entisestään tulevaisuudessa, ja tämä asettaa haasteita myös osaamisen kehittämisen prosesseihin ja menetelmiin.

Kunnissa osaamisen kehittäminen korostuu varsinkin toimintaympäristön viimeaikaisten muutosten vuoksi. Kunnat ja kaupungit ovat haasteiden edessä, koska henkilöstö ikääntyy ja väestörakenne muuttuu sekä peruspalveluiden turvaaminen on koetuksella. (Hyrkäs 2009, 15.)

Osaamisen puute kunnissa on kasvun ja digitalisaation hyödyntämisen suuri haastaja. Kunta-alalla työskentelevän henkilöstön täytyy hallita osaamistaan ja ennakoida tulevaisuuden osaamistarpeet.

Hallinto-osaamisella tarkoitetaan asiantuntija- ja substanssiosaamista, joka muodostuu lakien tuntemisesta ja soveltamisesta, kokouskäytäntöjen osaamisesta sekä digi- ja vuorovaikutusosaamisesta. Osaamisen kehittämisen tulee olla kunnan strategian mukaista sekä kehittämisessä pitää olla ennakoiva ote tulevaisuuteen. Kehittäminen johtaa tuloksiin vain, jos se on pitkäjänteistä ja systemaattista (Järvinen 2014).

Osaamisen kehittämisen ja strategian väliseen yhteyteen on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota (Syrjäaho 2008, 119). Hallinto-osaamisen kehittäminen on kuntaorganisaation merkittävä menestystekijä. Jatkuvalla henkilöstön hallinto-osaamisen kehittämisellä pyritään mahdollistamaan kunnan strategisten tavoitteiden mukaisen toiminnan toteutuminen. Silloin hallinto-osaamisen kehittäminen on tavoitteellista ja tehokasta, sekä kehittämisessä on huomioitu tulevaisuuden tarpeet ja haasteet.

Hallinto-osaamisen kehittäminen edellyttää suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja sitoutumista. Hallinto-osaamisen kehittämisellä on merkittävä rooli kuntien toiminnassa. Hallinto-osaamisen merkitys täytyy tunnistaa kunnassa kokonaisuus huomioon ottaen, koska yhteisen ymmärryksen muodostaminen on hallinto-osaamisen kehittämisen lähtökohta.

Organisaation osaamisen kehittäminen vaatii työyhteisön rakentavaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä organisaation toimintakulttuurin jatkuvaa kehittämistä. Osaamisen kehittäminen koko organisaation yhteistyönä on merkityksellistä ja se koskettaakin kaikkia henkilöitä ylimmästä johdosta työntekijöihin sakka.

Jatkuvuus, säännöllisyys ja systemaattisuus hallinto-osaamisen kehittämisessä turvaa hallintohenkilöstön ammattitaidon, auttaa hallitsemaan muutoksia, ennakoimaan tulevaa sekä luomaan menestystä kilpailuetua lisäämällä.

Opinnäytetyön kohdeorganisaation hallinto-osaamisen kehittämisehdotuksena esiteltiin säännöllisten osaamiskartoitusten tekemistä sekä jokaiselle työntekijälle osaamisprofiilin luontia. Hallinto-osaamisen kehittämiseksi on ehdotettu sähköisen työvälineen käyttöönottoa, jonka avulla kartoitetaan ja seurataan henkilöstön sekä hallinto- että muuta osaamista ja kehittämistä. Sähköisen työvälineen avulla on mahdollista kehittää myös koulutussuunnitelmien laatimista, kehityskeskusteluprosessia sekä eläköitymisennusteen laadintaa.

Kohdeorganisaation hallinto-osaamista kehitetään mallinnuksella, joka luotiin opinnäytetyön kehittämisprosessissa. Mallinnuksessa korostuu asiantuntijaosaaminen, asiakaspalveluosaaminen sekä metaosaaminen, johon kuuluvat digi-, projekti- ja vuorovaikutusosaaminen, medialukutaidot, kestävän kehityksen osaaminen, eettisyys, verkostojen hyödyntäminen, oma-aloitteisuusosaaminen ja kyky itsenäiseen työskentelyyn.

Henkilöstön hallinto-osaamisella on merkitystä kuntaorganisaation menestymiseen ja tuloksellisuuteen sekä palvelun laatuun. Mallinnuksen avulla kohdeorganisaation hallinto-osaamista on mahdollista kehittää ennakoivasti ja säännöllisesti yhteistä toimintamallia hyödyntäen.

Hallinto-osaamisen kehittämisen yhteisen mallinnuksen luominen tuottaa uudenlaisia yhteisiä toimintatapoja ja ratkaisuja sekä mahdollistaa osaamisen kehittämisen jatkuvuuden.

Lähteet

Hyrkäs, E. (2009). Osaamisen johtaminen Suomen kunnissa. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 338. ISBN 978-952-214-717-2.

Järvinen, P. (2014). Esimiestyö ongelmatilanteissa. 8. uud. p.. Talentum.

Syrjäaho, T. (2008). Osaamisen kehittäminen ja strategisuus. Tulkinnallinen tutkimus rahoitusalan yrityksessä. Turun kauppakorkeakoulu. Sarja D-1:2008.