Mielipiteet

Puheenvuoro: In memoriam – Kainuun vanha keskussairaala

Purkukoneet ovat saaneet päätökseen viime maaliskuussa alkaneen Kainuun historian tärkeimmän ja suurimman rakennuksen Kainuun keskussairaalan purkutyön.

Työhön kuului yhdeksänkerroksisen potilastornin ja parvekkeiden sekä pohjakerroksen samoin kuin putkikanaalin purkaminen. Purkutyö käsitti 9 826 bruttoneliötä ja 28 400 bruttokuutiota.

Potilastorni ja sen jätteet ovat jo poissa. Kuva: Jussi Pohjavirta.

"Kajaanin yleinen sairaala oli huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut ja ahdas eikä juuri houkutellut uusia lääkäreitä maakuntaan."

Kainuun terveyden- ja sairaanhoito oli 1960-luvun alkupuolella heikoimmassa tilassa koko maassa. Seudulla vuodesta 1910 toiminut Kajaanin yleinen sairaala oli huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut ja ahdas eikä juuri houkutellut uusia lääkäreitä maakuntaan.

Ylilääkäri Lauri Wallinheimon mukaan Kainuun tilanne oli täysin kestämätön. Niinpä tilanteen korjaamiseksi Kainuuseen ryhdyttiin puuhaamaan omaa keskussairaalaa.

Vuoden 1964 lopulla kauan kaivatun uuden sairaalan rakentaminen päästiin viimein aloittamaan. Sairaalan suunnitteli tunnettu arkkitehti Reino Koivula (1917–2006), joka voitti vuonna 1962 sen suunnittelukilpailun.

Hän toimi 1960-luvun alkupuolella suunnittelupäällikkönä lääkintöhallituksessa ja suunnitteli Meilahden, Jorvin ja Porvoon sairaalat, Oulun yliopistollisen sairaalan ja Lapin ja Kainuun keskussairaalat. Kainuun keskussairaalan rakennustyön voitti tarjouskilpailun jälkeen Rakennusliike Väinö Heusala.

Kainuun keskussairaala kuvattuna vuonna 2015. Kuva: Susanna Kinnunen/Arkisto.

"Rakennushankkeeseen tulivat sairaalan lisäksi henkilökunnan kerrostalot, lääkärien rivitalot ja talousrakennukset ja niiden laajennukset."

Siihen asti Kainuun mittavin rakennustyö käynnistyi 18. helmikuuta 1965, jolloin Palokankaan mäellä alkoivat sairaalan perustan louhintatyöt.

Ensimmäisen räjähdyslouhinnan suoritti ylilääkäri Lauri Wallinheimo, jonka napinpainallus murskasi tonneittain Palokankaan kalliota.

Tapahtumaa todisti sairaalan rakennustoimikunta, jota johti agronomi Aslak Fränti . Lisäksi paikalla olivat keskussairaalan kuntainliiton ja Kajaanin edustajat.

Arkkitehti Koivula joutui jälkeen päin vielä laajentamaan rakennuspiirustuksia, sillä rakennushankkeeseen tulivat sairaalan lisäksi henkilökunnan kerrostalot, lääkärien rivitalot ja talousrakennukset ja niiden laajennukset. Hankkeen kokonaislaajuus oli lopulta 152 811 kuutiota.

"Ajoittain rakennustöillä oli työttömyystöiden luonne."

Rakentamisen laajennukset aiheuttivat kustannusarvioon roiman korotuksen, mikä venytti huomattavasti sairaalan valmistumista.

Rakennustoimikunnan jäsenet joutuivat toistuvasti kiertämään hattu kourassa Helsingissä eri ministeriöissä anomassa lisärahoitusta.

Onneksi sairaalahankkeella oli kaksi vaikutusvaltaista puolustajaa, nimittäin presidentti Urho Kekkonen ja eduskunnan silloinen puhemies Johannes Virolainen (kesk.).

He saivat valtiovarainministeri Esa Kaitilan (lib.) kaivamaan valtion kassakirstun pohjalta sen verran rahaa, että Kainuun keskussairaalan rakentaminen saattoi jatkua.

25. heinäkuuta 1966 sairaalaa ja sen asuntoja koskeva rakennusteknisten töiden urakkasopimus allekirjoitettiin savonlinnalaisen Rakennusliike Mikko Revon kanssa. Sopimuksen mukaan töiden tuli olla valmiina 31. maaliskuuta 1969.

Ajoittain rakennustöillä oli työttömyystöiden luonne. Hanke helpottikin huomattavasti Kainuun kroonista työttömyyttä. Enimmillään rakennustöissä uurasti 411 työntekijää marraskuussa 1968. Rakentajat halusivat tehdä parastaan, jotta sairaalasta saataisiin mahdollisimman hyvä, koska he itse saattoivat joskus olla sen potilaita.

"Presidentti Urho Kekkonen oli vuosia toiminut sairaalan epävirallisena suojelijana, joka sai arvovallallaan rakentamiseen vauhtia, kun rakentamiskustannukset nousivat yli odotusten."

Viimein monien vaikeuksien ja vastoinkäymisten jälkeen uusi keskussairaala oli valmis keväällä 1969. Sen hinnaksi tuli lopulta 51,4 miljoonaa markkaa.

Sairaalan tuolloisella johtavalla lääkärillä Juhani Apajalahdella riitti tuolloin töitä lääkäreiden ja sairaanhoitajien palkkaamisessa ja sairaalan laitteiden ja instrumenttien hankkimisessa.

Suurelle yleisölle KAKS avattiin maanantaina 2. kesäkuuta 1969 klo 8 aamulla, jolloin ensimmäiset potilaat ilmoittautuivat.

Ensimmäisenä potilaana Kainuun keskussairaalaan merkittiin 2-vuotias Jarmo Heikkinen , joka äitinsä kanssa odotti tutkimuksiin pääsyä.

Kainuun keskussairaalan juhlalliset vihkiäiset pidettiin lauantaina 13 syyskuuta 1969. Tilaisuuteen saapui myös presidentti Urho Kekkonen, joka oli vuosia toiminut sairaalan epävirallisena suojelijana ja joka arvovallallaan sai rakentamiseen vauhtia, kun rakentamiskustannukset nousivat yli odotusten.

Juhlapuheen piti silloinen lääkintähallituksen pääjohtaja Niilo Pesonen . Hänen mukaansa, jos Suomessa olisi noudatettu vuonna 1948 säädettyä keskussairaalalain kiireellisyysjärjestystä, Kainuun keskussairaala olisi valmistunut jo vuonna 1959.

"Lähes kaikilla kainuulaisilla on puretusta sairaalasta omakohtaisia kokemuksia."

Kesäkuusta 1969 lähtien Kainuun keskussairaala, jota paikalliset ovat kutsuneet leikillisesti Palokankaan Hiltoniksi, on merkittävällä tavalla kohentanut kainuulaisten terveyden- ja sairaanhoitoa.

Se on 53 vuoden toiminta-aikana työllistänyt tuhansia lääkäreitä ja sairaanhoitajia sekä muuta henkilökuntaa, hoitanut kymmeniä tuhansia kainuulaisia ja parantanut heidän vaivojaan.

Sen synnytyssaleissa tuhannet kainuulaislapset ovat päästäneet ensi parkaisunsa ja sen tiloissa myös tuhannet maakunnan ihmiset ovat päättäneet maisen vaelluksensa.

Lähes kaikilla kainuulaisilla on puretusta sairaalasta omakohtaisia kokemuksia joko potilaana tai vaikka vain rokotusten ja terveystarkastusten kautta.

Se on ollut huomattavana maamerkkinä Palokankaanmäellä ja parantanut monin tavoin tämän maakunnan ihmisten elämää.

Nyt, kun sen komea potilastorni on purettu, muistakaamme kiitollisuudella sitä kaikesta siitä, mitä se ja sen uutterat työntekijät ovat tehneet tämän maakunnan ihmisille.

Sen kunniakasta perintöä jatkaa onneksemme tammikuussa 2020 käyttöön otettu uusi sairaalarakennus.

Kirjoittaja on kajaanilainen professori, joka on julkaissut liki 60 kirjaa mukaan lukien teoksen Sairaalalaitoksen vaiheita Kainuussa: Kajaanin leprasairaalasta Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymään, 2000.