Mielipiteet

Puheenvuoro. Kiuru ja Limnéll: Vääristely on uhka demokratialle – ''Tavoitteena on luoda yhteiskuntaamme epävarmuutta ja epäluottamusta viranomaisiin''

Pirstaloituva viestintäympäristö ja medialukutaidon puutteet vaikuttavat turvallisuuteemme, kirjoittavat kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) ja kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll. Rokotukset, disinformaatio ja hybridivaikuttaminen kietoutuvat yhteen.

Koronaviruspandemian ohella elämme informaatiopandemian keskellä. Valheen ja väärän tiedon virukset ovat levinneet biologista virusta nopeammin.

Informaatiopandemia ei näytä laantuvan. Vuoden 2020 aikana maailmassa kuoli satoja ihmisiä koronaan liittyvän vääristelyn vuoksi. Mennyttä vuotta voi pitää valeuutisten, väärän tiedon ja salaliittoteorioiden vuotena.

Eduskunnassa käsiteltävässä olevassa tuoreessa Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että "toimintaympäristön muuttuminen korostaa tarvetta informaatiopuolustuksen eli väärän tiedon oikaisemisen ja tiedon eheyden varmistamisen laaja-alaiselle kehittämiselle".

Tässäkin puolustuksessa Suomen on oltava vahva ja määrätietoinen. Jokainen meistä voi vaikuttaa. Presidentti Niinistön sanoin vaakakuppiin asettuvat vastuu ja velvollisuudet suhteessa oikeuksiin. "Ilman vastuuta ei ylläpidetä oikeuksiakaan."

Ulkomaisiin vaikuttamisyrityksiin ei voi suhtautua sinisilmäisesti

Tiedustelulainsäädäntömme tuli voimaan vuonna 2019. Se on viesti demokraattisen päätöksentekomme toimivuudesta kansallista turvallisuutta koskevissa kysymyksissä. Tavoitteena on hankkia tietoa ylimmän valtionjohtomme päätöksenteon tueksi.

Suomi ei voi suhtautua sinisilmäisesti ulkomaisiin vaikuttamisyrityksiin, jotka uhkaavat etujamme ja elintärkeitä toimintojamme. Vaikuttamiseen yhdistyy tietoinen disinformaation levittäminen polarisaation ja hämmennyksen lisäämiseksi.

Kamppailu ihmisten mielikuvista ja turvallisuudentunteesta kiihtyy. Mielipideilmastoa muokataan disinformaatiolla esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on luoda yhteiskuntaamme epävarmuutta kärjistämällä keskustelua ja luomalla epäluottamusta viranomaisiin. Hybridivaikuttamiseen kuuluvat verkkohyökkäykset, jotka kohdistuvat hallintoon ja yrityksiin.

Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yksilöiden, yhteisöjen ja kansakunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja valmiutta selviytyä niiden vaikutuksilta. Viestinnän rooli korostuu, sillä erityisesti kriisiaikoina janoamme tietoa. Jos oikeaa tietoa ole, niin informaatiotila täyttyy huhuilla ja valheilla. Yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kannalta on tärkeää, että luotettava tieto saavuttaa ihmiset nopeasti.

Provosoiva viesti jaetaan todennäköisemmin

Sitran tutkijat ennustavat, että vuosi 2021 nostaa puheenaiheiksi tutkitun tiedon, sananvapauden sekä paremman keskustelukulttuurin. Informaation täyttämässä maailmassa sivistyksen merkitys korostuu entisestään. Jos yhteiskunnassa on vahva sivistyspohja, on informaatiovaikuttaminen huomattavasti hankalampaa.

Mekaanisen lukutaidon lisäksi on pystyttävä arvioimaan kirjoitusten ja muun viestinnän motiiveja, lähteiden luotettavuutta ja myös sitä, mitä jätetään kertomatta. Valeuutisia sisältävä provosoiva viesti jaetaan sosiaalisessa mediassa todennäköisemmin kuin totuudessa pysyvä. Nykyajan viestintäympäristö mahdollistaa kansalaiskeskustelun ilman portinvartijoita. Hyvien puolien mukana tulee myös ongelmia.

Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta nuorten syrjäytyminen ja lukutaidon heikkeneminen ovat riskejä. Suomessa on yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan jopa kymmenesosalla peruskoulun päättävistä nuorista jää saamatta riittävä luku- ja kirjoitustaito. Syrjäytyminen, puutteet lukutaidossa ja historiattomuus avaavat ovia ääriajattelulle.

Koronaan liittyvässä rokotekeskustelussa ja yksilöiden vastuun korostamisessa on yhtymäkohtia sotavuosiimme. Jokaisen oli silloin tehtävä voitavansa läheistensä ja isänmaan puolesta. Sodissa välineinä ovat aseet, juoksuhaudat ja propaganda. Virusta vastaan taistellaan rokotteilla, kotisohvilla ja oikealla informaatiolla.

Rokotteisiin liittyvän disinformaation levittäminen on käytännössä kulkutautimyönteisyyttä. Kansalaisilla on oikeutettuja huolia ja kysymyksiä. Niitä ei pidä aliarvioida. Luotettava ja nopea viranomaisviestintä vastuullisen median tuella on oikea keino vastata niihin.

Pandemian voittaminen ja talouden tervehdyttäminen ovat hyvinvointiyhteiskunnan puolustamista. Yhdessä tämäkin kamppailu voitetaan.

Pauli Kiuru on kokoomuksen kansanedustaja ja filosofian maisteri, Jarno Limnéll kyberturvallisuuden professori ja sotatieteiden tohtori.