Mielipiteet

Puheenvuoro: Miltä Kainuun tulevaisuus näyttää?

Mielikuva Kainuusta liittyy usein korkeaan työttömyyteen ja työpaikkojen puutteeseen. Onneksi näin ei ole ollut enää pitkään aikaan, vaan viimeisen reilun viiden vuoden aikana kehitys on ollut erinomaista.

Maakunnan työttömyysaste on ollut suurimman osan korona-ajasta maan parhaimpien joukossa, ja syyskuussa se oli 8,1 % – vähiten työnvälitystilaston historiassa. Työttömiä työnhakijoita oli 2 494, tämäkin työnvälitystilaston ennätys.

Eikä tässä vielä kaikki: työpaikkoja ilmoitettiin Kainuussa viime vuonna te-palveluihin ennätysmäärä, ja tänä vuonna on päästy lähelle samaa tasoa.

"Tekijöistä on pulaa alalla kuin alalla."

Kainuun suurin haaste onkin nykyään työvoiman saatavuus ja ikärakenne. Esimerkiksi Tilastokeskuksen työnantajahaastattelun mukaan rekrytointiongelmat ovat olleet Kainuussa maan vaikeimmat jo vuodesta 2018.

Tekijöistä on pulaa alalla kuin alalla, ja tämän päälle työikäisten määrä vähenee Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan viidesosan vuoteen 2040 mennessä, mikä tarkoittaa lähes 8 000 henkeä.

Todennäköisesti työttömyys siis laskee, työllisyys paranee ja toisaalta työvoimapula pahenee vielä pitkään jo pelkästään väestön ikärakenteen vuoksi.

"Tilanteen parantamiseksi on käännettävä kaikki kivet."

Onneksi työvoiman saatavuuteen voidaan vaikuttaa. Tilanteen parantamiseksi on käännettävä kaikki kivet.

Mainiosta kehityksestä huolimatta vielä ei olla lähelläkään täystyöllisyyttä, ja vähänkään pitkittyneen työttömyyden taustalla on yleensä työllistymisen esteitä, kuten puutteita osaamisessa, terveysrajoitteita tai elämänhallinnan ongelmia.

Myös työikäisten eläkeläisten määrä on Kainuussa suuri. Näihin haasteisiin vastataan muun muassa laadukkaalla koulutuksella ja sote-palveluilla.

Selvää on kuitenkin, ettei valtavaan työvoimatarpeeseen pystytä vastaamaan pelkästään kotimaisella työvoimalla.

Suurimmassa osassa muistakin alueista on pulaa työvoimasta ja väestö vähenee – vaikkakaan ei niin hurjalla tasolla kuin Kainuussa – ja maahanmuuton huomattava lisääminen on aivan välttämätöntä.

Jos työllisiä ei saada maakuntaan lisää, seurauksena on lopulta väistämättä yritysten poismuutto, elintason lasku, palvelujen merkittävä heikentyminen, verotuksen nousu ja niin edelleen.

Helposti kierre vain pahenee ja pahenee. Toisaalta nuorten ja työikäisten määrää lisäämällä sekä työllisyyttä edelleen parantamalla tulevaisuus näyttää valoisalta.

"Helposti kierre vain pahenee ja pahenee."

Maakuntaan on suunniteltu ja osittain toteutettu vuosina 2020–2025 reilun kahden miljardin euron investointeja, joiden lisätyövoiman tarve on noin 1 500 henkilöä.

Näistä esimerkiksi yli 200 miljoonan euron arvoinen Lumi-supertietokone on jo aloittanut toimintansa ja noin 900 miljoonan euron sellu- ja biotuotetehdas KaiCell Fibers Oy:n ympäristöluvasta saatiin myönteinen päätös hallinto-oikeudelta.

Investoinnit ovat erittäin tärkeitä aluetaloudelle ja lisää tarvitaan edelleen – haasteena tosin näidenkin kannalta on työvoiman saatavuus.

Potentiaalia on joka tapauksessa paljon, ja täällä on laajasti vetovoimatekijöitä toimivasta arjesta ja harrastusmahdollisuuksista monipuoliseen elinkeinorakenteeseen sekä runsaisiin avoimiin työpaikkoihin.

Vastaus otsikon kysymykseen on siis: Kainuun tulevaisuus on meidän omissa käsissämme.

Kirjoittaja on Kainuun ely-keskuksen työvoima-asiantuntija.