Mielipiteet

Puheenvuoro: Työkierto sitouttamisen ja motivoimisen keinona sekä kilpailutekijänä

Työkierrolla tarkoitetaan sitä, että työntekijä siirtyy työpaikan toiseen tehtävään tai yksikköön hoitamaan uutta tehtävää sovituksi ajaksi. Työkierrossa tavoitteena voidaan pitää ammatillisen osaamisen kasvu ja laajeneminen sekä koko työyhteisön oppiminen ja kehittyminen.

Työkierrosta ei ole määrätty lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa – se onkin nähtävä henkilöstön sitouttamisen ja motivoimisen keinona sekä yrityksen kilpailutekijänä.

Työkierto on yksi monista keinoista kehittää ja laajentaa työntekijöiden osaamista, lisätä työmotivaatiota ja työhyvinvointia. Se voidaan nähdä positiivisena tekijänä ja keinona kehittää ammattitaitoa suoraan työtä tekemällä. Työkierrossa eivät aikaisemmat osaamiset ja taidot katoa, vaan se on perusta laajenevalle osaamispohjalle, joka työkierron avulla kehittyy.

Työkierto tuo vaihtelua arjen työrutiineihin. Rutiinit, jotka eivät aina ole positiivisia työn tekemisen kannalta, voidaan helposti tunnistaa ja saada esille, kun henkilöt vaihtavat työn tekemisen vastuita työkierrossa.

Työkierto on oiva mahdollisuus kokeilla jotain uutta ja erilaista kuin mihin omissa työtehtävissä on tottunut. Se onkin parhaimmillaan uusi kokemus, kun kollegojen työarkea pääsee kokeilemaan ja tarkastelemaan aivan uudesta näkökulmasta. Uusien vastuualueiden kautta omaa tekemistä ja näkemystä voi jalostaa.

Työkierron positiivisuus ei rajoitu pelkästään yksilön työmotivaation ja osaamisen lisääntymiseen, vaan sillä voidaan lisätä sitoutumista ja parantaa koko organisaatio yhteistoimintaa. Keskeinen osa työmotivaation syntymistä on kokemus oman työnsä mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä.

Työn merkityksellisyydellä tarkoitetaan ihmisen kokemusta oman työnsä tärkeydestä, tarkoituksesta ja merkitsevyydestä.

Työkierto on myös työhyvinvoinnista huolehtimista. Työtehtävien ja työprosessien vaihtuminen ja muuttuminen voivat auttaa jaksamaan työssä. Yksittäisten työtehtävien rooli ja merkitys kokonaisuuden kannalta selkeytyy. Työntekijät ymmärtävät osaamisen kehittämisen tärkeyden niin oman työhyvinvoinnin ja työyhteisön kuin myös koko liiketoiminnan kehittymisen kannalta.

Sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö on yksi tärkeimmistä yrityksen menestystekijöistä. Liiketoiminnan näkökulmasta työkierto nähdään selkeänä kilpailutekijänä, mikä vähentää liiketoiminnan riskejä ja turvaa jatkuvan kasvun kehittymistä.

Jatkuvasti kiristyvässä kilpailutilanteessa työnantajan on kyettävä reagoimaan muuttuviin tilanteisiin niin työvoiman kuin liiketoiminnan näkökulmasta. Työntekijän tulee kokea olevansa omalla panoksellaan merkittävä osa koko yrityksen liiketoimintaa, kulttuuria ja tavoitteita.

Työpaikkaan sitoutumisella tai sen vastakkaisella ilmiöllä eli suurella henkilöstön vaihtuvuudella voidaan helposti ymmärtää olevan hyvin selkeitä ja konkreettisia vaikutuksia yrityksen suoriutumiskykyyn ja taloudelliseen menestykseen. Siksi yritysten onkin oltava kiinnostuneita sitoutuneista työntekijöistä ja pyrkiä sitouttamaan omaa henkilöstöään mahdollisimman hyvin.

Työkierron avulla lisätään yksilöiden ja organisaation joustavuutta: mitä enemmän moniosaajia työyhteisössä on, sitä helpompaa työntekijöiden on tarvittaessa siirtyä toisiin tehtäviin yksiköiden sisällä ja yksiköiden välillä. Sen avulla voi työntekijä löytää uuden ja mielenkiintoisen suunnan omalle urakehitykselle tarvitsematta vaihtaa työnantajaa.

Työkierron avulla voidaan asiantuntijoille löytää uusia näkökulmia työn tekemiseen sekä osallistuttaa heitä vastuullisesti hallinnoimaan laajempia kokonaisuuksia. Itsenäiseksi ja uskottavaksi asiantuntijaksi kasvaminen vaatii aikaa, ja tämä nähdään usein haasteena.

Toisaalta oppimisellekin nähdään rajat, sillä asiantuntijan asema vaatii niin syvällistä osaamista, että sitä ei voida äärettömiin kasvattaa.

Työkierron tuleekin olla hyvin organisoitua ja hallittua. Sen tulee olla osa asiantuntijan henkilökohtaista pitkän aikavälin kehityssuunnitelmaa, millä taataan henkilöstön hyvä työhyvinvointi, sitoutuminen ja motivaatio. Ja sitä kautta myös yrityksen tulevaisuuden kilpailukyky.

Kirjoitus perustuu Janne Määtän Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön "The Job Rotation Applicability for the Expert Organization".

Janne Määttä, BSc (M.Eng), Master of Business Administration, Manager, Measurements Valmet Automation Oy

Jaana Lappalainen, KTT, yliopettaja, Head of Master´s Degrees, Kajaanin ammattikorkeakoulu. Master School