Selvitys: Hiilineutraalissa Suomessa peltoala voi vähentyä kymmeniä prosentteja
Julkaistu: 15.11.2019 klo 17:28Ilmastotalkoissa hankalana pidetyn maatalouden päästöjä voitaisiin vähentää uusien laskelmien mukaan jopa 60 prosenttia, vaikka lihansyönti laskisi vuosisadan puoliväliin mennessä vain puoleen nykyisestä.
Hiilineutraalissa Suomessa peltoala voi vähentyä jopa kymmeniä prosentteja nykyisestä.
Tällaisen johtopäätöksen voi tehdä kahden tuoreen ilmastoselvityksen perusteella. Päästövähennyksiä ja hiilinieluja tarvitaan niin paljon, että ilman maatalouden merkittävää roolia ilmastotavoitteet saattavat olla mahdottomia.
Lihan ja maitotuotteiden käyttöä ei silti olisi pakko lopettaa kokonaan.
– Kotieläintuotteiden kulutuksen ja tuotannon väheneminen 30-50 prosentilla mahdollistaisi isot päästövähennykset, summaa tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Lukesta.
Tuoreiden laskelmien mukaan maataloudessa voitaisiin päästä jopa 60 prosentin päästövähennyksiin.
Ruokavalion muutos mukana ensimmäistä kertaa
Maatalouden päästövähennyksien tarvetta korostaa se, että metsien hiilinielut ovat päivitettyjen laskelmien mukaan roimasti pienemmät kuin aiemmissa arvioissa.
Ilmastopolitiikan lisäksi muutospainetta tuovat maatalouspolitiikka, kuluttajien käyttäytyminen ja kansainvälinen kehitys.
– Ei ole mahdollista ajatella, että muutoksia tapahtuu vain Suomessa. Muu Eurooppa ja ainakin kehittyneet maat kehittyvät samaan suuntaan.
Oleellinen kysymys on se, reagoiko kotimainen maatalous muutoksiin.
Aiemmin maatalouden on oletettu jatkuvan kutakuinkin ennallaan. Nyt skenaarioissa setvittiin reagointimahdollisuuksia, ja mukana on ensimmäistä kertaa muutos kuluttajien ruokavaliossa.
Kyseessä ei kuitenkaan ole ennuste.
– Skenaariot näyttävät, millaisiin päästövähennyksiin on mahdollista päästä maatalouden myötävaikutuksella, Lehtonen painottaa.
"Ei ole muuta vaihtoehtoa"
Kahdessa tuoreessa selvityksessä oli kolme skenaariota: nykytilanteen mukainen, sekä "Säästö" ja "Jatkuva kasvu" -nimiset skenaariot. Kaksi jälkimmäistä mallintavat mahdollisuuksia toteuttaa hallituksen tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 ja hiilinegatiivisuudesta tämän jälkeen.
Maatalouden suurimmaksi murheenkryyniksi sanotut turvepellot eivät riitä ratkaisuksi, vaan myös tuotannon on muututtava rajusti.
Lihan ja maidon kulutus laskisivat vaihtoehtoskenaarioissa 15-25 prosenttia 15 vuodessa. Vuonna 2050 vähennys olisi jo 30-50 prosenttia. Proteiinin saanti korvattaisiin pääasiassa kotimaisilla palkokasveilla, täysjyväviljoilla ja kalalla. Kananmunien kulutus pysyisi ennallaan.
Lehtonen myöntää, että tulevaisuudenkuva voi tuntua varsinkin eläintuotannossa kovalta.
– Mutta tuottajien on pakko seurata kulutusta. Ei ole muuta vaihtoehtoa.
Jäljelle jäävä lihan- ja maidontuotanto voisi Lehtosen mukaan olla kannattavaa kokonaan ilman tukia.
Peltoalan tarve vähenee jopa miljoona hehtaaria
Tuotannon arvioidaan lisäksi tehostuvan erityisesti teknologiavetoisessa jatkuvan kasvun skenaariossa. Siihen vaikuttavat muun muassa digitalisaatio ja muut tekniset keinot.
– Satotaso nousee noin kymmenen prosenttia lannoitusta lisäämättä, Lehtonen kertoo.
Yhdessä kotieläintuotannon vähenemisen kanssa muutos vähentäisi peltoalan tarvetta roimasti, käytännössä kymmeniä prosentteja.
Puoli miljoonaa peltohehtaaria poistuisi aktiivikäytöstä jo vuonna 2035, josta puolet olisi turvepeltoja. Viisitoista vuotta myöhemmin luku voisi olla jo miljoona hehtaaria.
Vapautuva peltoala käytettäisiin laskelmissa mahdollisimman tehokkaasti ilmastonmuutoksen hillintään.
Vapautuva ala hiilinieluiksi
Skenaarioissa turvepellot muutetaan kosteikoiksi, ja osa voisi säilyä säätösalaojitettuna myös viljelyssä.
Merkittävin ilmastohyöty saataisiin kuitenkin metsiryksellä.
– Jatkuvan kasvun skenaariossa metsitykseen tulisi jopa yli 500 000 hehtaaria turvepeltojaja lisäksi 400 000 hehtaaria kivennäismaita, Lehtonen kertoo.
Hän huomauttaa, että nykylinjaa jatkavassa skenaariossakin 200 000 peltohehtaaria vapautuu aktiivituotannosta huonon kannattavuuden takia. Ne säilyvät kuitenkin maatalousmaana.
– Nykyasetelmassa kaikki pellot pysyvät viljelyssä maataoustuen takia. Muutokset ruokavaliossa eivät vähennä päästöjä, ellei tuki muutu.
Muutoksia tarvitaan sksi myös maataloustukieen.
Jos pinta-alatuet vähenevät kolmannekseen, peltoa vapautuu Lehtosen mukaan erityisesti pohjoisessa ja idässä. Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa tukien pitäisi laskea vielä enemmän.
Tuesta vapautuvia varoja voitaisiin suunnata esimerkiksi turvemaiden metsitykseen ja biokaasun tuotantoon. Myös lannoitteiden ja energian hinta on nousussa.
Keinot ovat, mutta entä toteutus?
Maataloutta on pidetty ilmastotalkoissa erittäin vaikeana sektorina. Muiksi hankaliksi ovat laskelmissa ja tosielämässä osoittautuneet liikenne ja prosessiteollisuus.
Liikenteessä ohjauskeinoja pohditaan kuumeisesti. Teollisuudessa isot muutokset edellyttävät tekniikkaa, jonka kaupallistuminen voi olla vielä kaukana tulevaisuudessa.
Maataloudessa käytännön keinot ovat sen sijaan käden ulottuvilla – ainakin teoriassa.
Kun kokonaisuus otetaan huomioon, ovat skenaarioiden uvut huimia: vuonna 2035 päästövähennys voisi olla jo kymmeniä prosentteja ja vuosisadan puolivälissä jopa 60 prosenttia.
Miten lihan- ja maidonkulutus sitten vähenee riittävän nopeasti? Siihen ei skenaarioissa esitetty keinoja, vaan kysymys jää poliitikoille.
Ratkaisematta ovat myös muutoksen aiheuttamat sosiaaliset, taloudelliset ja alueelliset kysymykset.
– Miten nämä skenaariot myydään elinkeinolle? Siitä olisin eniten huolissani, Lehtonen summaa.
Uusia laskelmia
Perjantaina julkistettiin kahden päästökehitystä arviovan selvityksen alustavia tuloksia.
Niiden tulee nyt vastata hallitusohjelman Ilmastoneutraali Suomi 2035 -tavoitteisiin. Samalla mallinnuksia kehitetään uusien tietojen perusteella.
VTT päivitti työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta kasvihuonekaasujen pitkän aikavälin kokonaispäästökehitystä arvioineen PITKO-selvityksen laskelmia.
Luke puolestaan päivittää maatalous- ja maankäyttösektorien skenaarioita (MALUSEPO).
Tuloksia hyödynnetään muun muassa energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan päivityksessä ensi keväänä.
Näitä on pidetty hallituksen ilmastopolitiikan toteutuksen merkittävimpinä toteutustapoina.
Kommentit
Jätä kommenttisuokalmukki
15.11.2019 19:22
Suomi on sanan varsinaisessa merkityksessä suossa.
Kun olin lapsi maassamme ruoka oli säännöstelty. Ilman säännöstelyä osa kansasta olisi ollut vaarassa kuola nälkään kun säännöstelyruokinnallakin osa väestöstä oli aliravittuja.
Syömisen puolesta maassamme on oltu yltäkylläisiä vasta kuutisenvuosikymmentä.
Tuntuukin hullulta, että epävakaassa maailmassa omavarautta ja kriisivalmiutta ei osata arvostaa.
Maamme on Itämeren takainen saari Euroopasta katsottuna ja huoltovarmuuden näkökulmasta hyvin haavoittuva.
Talvisodan alla 30-luvulla Suomi oli sikäli onnellisessa asemassa, että peruselintarpeet kuten vilja, peruna ja liha/kala olivat lähes jokaisen kotitalouden omassa säilytyksessä.
Juuri se pelasti maamme nälänhädältä, sillä syksyllä sato oli varastoissa talven varalta.
Silloin kun maailmanpolittinen ilma jäähtyy, Itämeri jäädytetään miinoitteilla, ei silloin leipä ja hunaja seilaa laivoilla nälkäisten avuksi, eikä sulasatamia, kuten Petsamoa, ole enää käytettävissämme.
Toivoisin hiilihurahtaneiden ymmärtävän, että korvaavat hiilinielut tulee löytää muualta, kuin siitä arimmasta kohdasta kriisivalmiuttamme. Kotimainen tuotanto on henkivakuutuksemme, joka poliittisten päättäjien pitää ymmärtää. Suomi ei ratkaise ilmaston tilaa yksinään.
Toivoisin, että jos kriisivalmiustuotanto alasajetaan ja pahin skenaario toteutuu niin siitä vasuussaolevat eivät olisi ruokajonossa. Vain se olisi sitä poliittistavastuunkantoa.