Talous

Suomalaisille rakkaat ämpärit vetivät kiinnostuneita pörssiinkin – Näin Alexander Rosenlew vei yhden miehen nyrkkipajasta kasvaneen muoviyhtiön listalle

Tänä vuonna ainakin 24 yritystä on listautunut tai aikeissa listautua Helsingin pörssiin. Osakesijoittamisesta on tullut suosittua kansanhuvia, mutta harva tietää, mitä tapahtuu ennen kaupankäynnin alkua. Muovituotteita tekevän Orthexin toimitusjohtaja Alexander Rosenlew paljastaa, mitä kaikkea pörssiin menon valmistelussa tulee vastaan.

Vuonna 1956 Aulis Kallonen osti lohjalaisen omakotitalon kellariin ruiskukoneen.

Viipurista perheensä kanssa evakkoon lähtenyt Kallonen oli miettinyt, mihin koulun jälkeen ryhtyisi. Opettaja oli sanonut, että muovissa olisi tulevaisuus.

– Muovi oli silloin uutta. Lähinnä kesäksi koteihin ostettiin ämpäreitä ja ruokailuastioita, Orthexin toimitusjohtaja Alexander Rosenlew kertoo.

Yritys toimii edelleen samassa paikassa, johon Aulis Kallonen sen perusti.

Seuraava polvi eli poika Kari Kallonen ja hänen vaimonsaTiina Kallonen kehittivät yritystä. He ajattelivat, että Orthexin pitäisi kansainvälistyä, mutta siihen tarvittiin apua. He ottivat mukaan pääomasijoittajan.

Intera Partners oli juuri ostanut osake-enemmistön, kun Alexander Rosenlew tuli toimitusjohtajaksi vuonna 2010. Kallosen perhe oli edelleen mukana.

– Olen tavannut Auliksen monta kertaa. Hän muisti vielä muutama vuosi sitten todella hyvin yrityksen alkuaikoja. Kahvilla hänen kanssaan meni aina koko iltapäivä, Rosenlew nauraa lämpimästi.

Aulis Kallonen lähetti poikansa Karin kautta terveiset, kun Orthex listautui pörssiin viime maaliskuussa. Hän ei ollut osannut kuvitellakaan, että hänen yrityksestään voisi tulla pörssiyhtiö.

Saippuakauppias tarttui empimisen jälkeen ohjaksiin

Alexander Rosenlew tuskin osasi kuvitella, että muovissa olisi hänenkin tulevaisuutensa, kun hän aloitti opinnot Hankenilla.

Ruotsinkielisen aatelissuvun vesa valitsi kauppakorkeakoulussa rahoitus- ja investointialan. Hän itse puhuu mieluummin teollisuussuvusta – aatelisuus on kaukana hänen normaalista arjestaan, eikä hän koskaan tuo sitä esille.

Rosenlew opiskeli myös Belgiassa ja työskenteli vähän aikaa investointipankissa, mutta hän kaipasi jotain konkreettisempaa, oikeita tuotteita.

Suoritettuaan liiketoimintajohtamisen MBA-tutkinnon Bostonin yliopistossa hän työskenteli kuusi vuotta Nestléllä Suomessa, Ruotsissa ja pääkonttorissa Sveitsissä.

– Sen jälkeen olin kahdeksan vuotta saippuakauppias eli vedin Colgate-Palmoliveä Suomessa.

Kun Rosenlew jutteli ensimmäisen kerran omistajien kanssa Orthexin kasvuvisioista, hän ei heti uskonut niihin. Pääomasijoittaja soitti hänelle kuitenkin uudelleen, kun ensimmäinen yritysosto oli pöydällä.

– Silloin ymmärsin, että olisi kiva lähteä mukaan. Samaan aikaan Colgate-maailmassa oli painetta lähteä uudelleen ulkomaille, mutta halusin jäädä Suomeen, koska lapset olivat pieniä.

Nyt pojat ovat 21-, 18- ja 17-vuotiaita.

Orthex osti Ruotsista ensin Sveicon ja sitten Hammarplastin.

– Rakensimme vahvan pohjoismaisen johtajuuden neljässä tuoteryhmässä. Ne ovat säilytystuotteet, keittiötuotteet, kukkaruukut ja muut vihertuotteet sekä koti ja puutarha, Rosenlew kertoo.

Orthex on kansainvälistynyt kymmenessä vuodessa: kodin käyttötavaroita myydään jo 40 maassa. Alexander Rosenlew kertoo, että keskeisiä markkina-alueita ovat Pohjoismaat, Saksa, Ranska ja Britannia. Kuva: Mauri Ratilainen

Viiden vuoden omistuksen jälkeen Intera koki, että oli tehtävänsä tehnyt. Pääomasijoittajaksi tuli Sponsor Capital.

Orthex perusti omat myyntikonttorit Saksaan, Ranskaan ja Britanniaan. Lisäksi se päätti kestävän kehityksen strategiasta.

Pari vuotta sitten yritys alkoi Sponsorin mielestä olla pörssivalmis.

Rosenlew kertoo, mitä kaikkea on tehtävä ennen kuin toimitusjohtaja saa soittaa kelloa pörssissä kaupankäynnin alkamisen merkiksi.

Pörssi-ikkunan pitää olla auki

Listautuminen maksaa pari miljoonaa euroa, koska neuvonantajia tarvitaan paljon ja valmisteluvaihe on pitkä. Raportoinnista kertyy lisäksi ylimääräisiä kuluja vuosittain.

Orthexin omistajat katsoivat, että satsaus kannattaa: pörssiyhtiö on kansainvälisesti luotettavampi kumppani kuin tuntematon yritys ja houkuttelee paremmin myös työntekijöitä.

– Yritysostoissa listautuminen antaa yhden uuden pelivälineen, kun voi käyttää omia noteerattuja osakkeita, Rosenlew lisää.

Pääomasijoittajan bisnesidea on ostaa ja myydä firmoja ja irtautua sopivassa vaiheessa. Usein listautuminen on yksi vaihtoehto, jonka rinnalla voidaan valmistella myös yrityskauppoja.

Listauduttaessa haetaan yleensä uutta pääomaa. Pääomistaja laittaa osan osakkeistaan heti myyntiin ja luopuu jollain aikavälillä lopuista.

Sponsor Capitalilla aikaväli täyttyi tiistaina 16. marraskuuta. Se myi Orthexin osakkeensa, joita oli jäljellä 11,5 prosenttia osakepääomasta.

Ei ole samantekevää, milloin pörssiin listaudutaan. Neuvonantajien kanssa tutkaillaan, onko pörssi-ikkuna auki, eli mikä on suhdanne ja ovatko sijoittajat valmiita ostamaan osakkeita.

Viime vuonna Helsingin pörssiin tuli vain neljä uutta yritystä. Tänä vuonna listautuneita tai listautumisaikeista ilmoittaneita yrityksiä on tiettävästi ainakin 24. Ennätys on vuodelta 1999, jolloin listautujia oli 28.

Rosenlewistä tuntuu, että osa yrityksistä menee pörssiin entistä aikaisemmassa vaiheessa.

– Ennen piti olla riittävästi liikevaihtoa ja kannattavuutta. Viime aikoina pörssiin on tuotu yrityksiä, jotka ennen olisivat käyneet vielä yhden pääomasijoittajakierroksen. Sijoittajien on oltava tarkkana, sillä pörssissä olo ei automaattisesti takaa sitä, että yhtiö on vakaa.

Kiireisimpään aikaan tuli vielä tapaturma

Koronapandemia toi yllättävän muutoksen maailman tilanteeseen, mutta se ei vaikuttanut Orthexin suunnitelmiin.

– Tietysti mietimme, miten listautuminen voi onnistua, kun ei saa tavata ihmisiä. Lopulta kaikki meni ehkä tehokkaammin etänä, kun ei tarvinnut matkustaa ympäri Eurooppaa, Rosenlew sanoo.

Tarkempi aikataulutus tehtiin syyskuussa 2020. Tavoitteena oli listautua heti alkuvuodesta syyskuun luvuilla.

Öljyn hinta vaikuttaa muovituotteiden kannattavuuteen. Vuonna 2020 hinta laski reippaasti koronapandemian takia, joten Orthexin syyskuun 2020 luvut olivat hyviä listautumisen kannalta. Kuva: Mauri Ratilainen

Kaiken keskellä Rosenlew teloi lokakuussa polvensa ja joutui leikkaukseen. Sairauslomaa oli aikaa pitää vain pari päivää.

Tavallaan onnettomuus sattui sopivaan aikaan: kun ei voinut urheilla eikä tehdä vapaa-ajan matkoja, kaikki energia jäi pörssiprojektiin. Sitä pystyi hoitamaan kotisohvalta.

– Yleensä tennis on ollut vastapaino työlle. Olen pelannut päivittäin ja kilpaillutkin. Vähän tunnollisempi kuntoutus olisi tietysti auttanut toipumisessa.

Nyt polvi alkaa olla kunnossa ja Rosenlew pääsee taas pelaamaan.

Jopa 7–8 sijoittajatapaamista päivässä

Valmisteluvaiheessa on arvioitava myös sitä, mikä markkina-arvo yritykselle annetaan.

– Kuva muodostuu sijoittajien näkemyksestä. Summa jaetaan osakkeisiin, ja jokainen osake saa tietyn arvon.

Rosenlew sanoo, että arvoa ei ole koskaan helppo määritellä etukäteen. Se on yritettävä tehdä esimerkiksi vertailemalla samankaltaisia yrityksiä.

– Ehkä vuoden päästä listautumisesta voi sanoa, mikä on suunnilleen oikea taso.

Toinen tapa etsiä arvoa on saada mukaan ankkurisijoittajia, jotka sitoutuvat ostamaan tietyn määrän osakkeita tietyllä hintatasolla.

Jossain vaiheessa Rosenlew puhui sijoittajille videoyhteyksillä päivittäin – hurjimpina aikoina jopa 7–8 kertaa päivässä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Prospectus on listautumisen raamattu

Prospectuksen eli listalleottoesitteen kohdat on käytävä monta kertaa huolellisesti läpi.

– Prospectus on iso dokumentti, ikään kuin raamattu, joka käytännössä pitää sisällään kaikki faktat yrityksestä.

Rosenlew sanoo, että vaikka esitteen laatiminen on siihen erikoistuneiden neuvonantajien leipälaji, se työllistää myös johtoa, jolta tiedot tulevat.

– Kun seitsemännen kerran luet 150-sivuista esitettä ja yrität olla skarppina, voi tulla vähän epätoivoinen olo.

Yöunet eivät silti menneet, vaan Rosenlew sanoo kokeneensa lähinnä positiivista stressiä. Hän antaa kiitosta yrityksen talousjohdolle ja työntekijöille: kun vastuu jakaantui ja liiketoiminta pyöri sujuvasti, huoleen ei ollut aihetta.

Listautumisesta kerrotaan julkisesti vasta, kun lopullinen listautumispäätös on tehty.

– Lehdistötiedotteen jälkeen puhutaan viikoista tai korkeintaan kuukaudesta, kun ollaan jo "oikean äärellä".

Uusi kansanosake syntyy

Pääomistaja ja pääneuvonantaja Carnegie määrittelivät yhdessä, miten paljon halutaan uutta pääomaa ja paljonko myydään olemassa olevaa.

Myyvät osakkeenomistajat saivat yhteensä noin 72 miljoona euroa, ja uutta pääomaa kertyi noin 10 miljoonaa euroa. Myös henkilökunnalle annettiin mahdollisuus tulla omistajiksi. Moni lähtikin mukaan.

Osakkeen merkintähinta oli 6,82 euroa. Anti ylimerkittiin muutamassa päivässä.

Oliko hinta siis asetettu alakanttiin?

– Ei sitä voi sanoa. Uskoisin, että jokaiselle listaajalle on vähän arvoitus, mihin suuntaan pörssikurssi kehittyy, Rosenlew sanoo.

– Tietenkin oli johdon ja yrityksen kannalta positiivista, että tilauksia ostoista tuli niin paljon. Jopa vähän hirvitti ja samalla ilahdutti kovasti, kun yli 20 000 taloutta halusi ostaa osakkeita.

Alexander Rosenlew pääsi soittamaan kelloa Helsingin pörssiin 25. maaliskuuta 2021, kun kaupankäynti Orthexin osakkeilla alkoi. Kuva: Orthex

Listautuminen huomioitiin myös New Yorkin pörssissä. Kuva: Orthex

25. maaliskuuta Rosenlew pääsi pienen ryhmän kanssa paikan päälle pörssiin soittamaan kelloa merkiksi kaupankäynnin alkamisesta. Pitkään oli epävarmaa, hoidettaisiinko soitto virtuaalisesti.

Osakkeen arvo on ollut enimmillään 12 euron paikkeilla. Nyt se on vähän yli 10 euroa ja yrityksen markkina-arvo noin 184 miljoonaa euroa.

– Ensimmäisinä viikkoina katsoin monta kertaa päivässä, miten kurssit kehittyivät, mutta nyt jää jopa päiviä väliin.

Pörssiin meno on ollut Rosenlewin mielestä hyvä askel yrityksen kehityksen kannalta.

Hän painottaa, että onnistunut listautuminen on todella monien osaajien yhteistyön ja osaamisen summa. Hän on kiitollinen, kun kun sai olla mukana.

Se on silti vain yksi askel.

– Pääfokus on hyvässä liiketoiminnassa.