Suomen euromepit antavat EU:n koronapäätöksistä arvosanaksi 7 – EU:n yhteisvastuulla on vahva kannatus
Julkaistu: 11.4.2020 klo 6:00Lännen Median kyselyssä mepit harmittelevat, että jäsenmaat sooloilivat rajojen sulkemisessa ennen EU:n yhteisiä linjauksia. "Talousosuutta EU on hoitanut ysin tai kympin edestä, jäsenmaille arvosanaksi 4-", sanoo Sirpa Pietikäinen
Suomalaiset europarlamentaarikot antavat EU:n koronaepidemian hallitsemiseksi tarkoitetuille toimille arvosanaksi 7.
Lännen Media kysyi kaikilta 14 europarlamentaarikolta, miten he arvioivat EU:n toimintaa koronavirusta koskevissa päätöksissä.
Kaikki vastasivat, mutta vain yhdeksän antoi numeroarvosanan koulunumeroiden asteikolla 4-10.
– Nyt ei ole aika antaa arvosanoja, vaan toimia. Nykyisellä yhteistoiminnan ja koordinaation tasolla EU, eli sen jäsenvaltiot, tulevat kaikki reputtamaan aikamme tärkeimmän tentin, vastasi Petri Sarvamaa (EPP/kok.)
– On vaikea antaa kouluarvosanaa, koska jäsenmaat eivät ole antaneet unionille tarvittavia valtuuksia. Tästä on opittava tuleviin kriiseihin, arvioi puolestaan Heidi Hautala (Vihreät/vihr.)
Mepeiltä kysyttiin myös suhtautumisesta jäsenmaiden yhteisvastuuseen, kun koronakriisin romahduttamia EU-talouksia ryhdytään lainoittamaan. Yhteisvastuu jäsenmaille jaettavasta koronarahoituksesta jakaa europarlamentaarikkoja.
Lännen Median kyselyssä koronabondien ja yhteisvastuun kannattajiksi ilmoittautui viisi meppiä. Kuusi ilmoitti selvästi olevansa sitä mieltä, että jokaisen jäsenmaan pitää itse vastata veloistaan. Kolme jätti kantansa avoimeksi.
Koronabondit olivat ratkaisevassa roolissa, kun euromaiden valtiovarainministerit yrittivät ennen pääsiäistä sopia koronakriisin jälkeisen jälleenrakennuksen rahoituksesta. Koronabondeissa on kyse euromaiden yhteisesti liikkeelle laskemista joukkovelkakirjalainoista, jotka käytännössä merkitsisivät jäsenmaiden yhteisvastuuta niiden perusteella myönnetystä rahoituksesta.
Suomen hallituksen kanta yhteisvastuuseen on ollut kielteinen. Sekä pääministeri S anna Marin (sd.) että valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ovat todenneet, että Suomi ei kannata yhteistä velanottoa.
Euroopan keskuspankin toimiin mepit suhtautuivat pääosin myönteisesti
– Talousosuutta EU on hoitanut ysin tai kympin edestä. Valitettavasti puuttuvan toimivallan vuoksi viruksen leviämisessä, rajojen sulkemisissa tai oikeusvaltioperiaatteen puolustamisessa EU on hampaaton, vastaa Sirpa Pietikäinen (EPP/kok.)
Tosin toisenlaisia mielipiteitäkin meppien joukossa on.
– Jos EU:n keskeisiksi arvoiksi lasketaan avoimet rajat ja yhteisvastuu toisten euromaiden veloista, on hyvä, että nämä eivät ole toteutuneet koronakriisin aikana ainakaan toistaiseksi, sanoo puolestaan Laura Huhtasaari (IDG/ps).
Näitä kysyttiin
1. Miten EU toimi/ei toiminut, kun jäsenmaat alkoivat sulkea rajojaan ja EU-kansalaisia alkoi jäädä jumiin toisiin jäsenmaihin?
2. Kuinka hyvin EU on pystynyt turvaamaan lääkeomavaraisuuden ja muiden terveydenhuollon tarvikkeiden jakelun?
3. Kuinka hyvin EKP/EU on pystynyt vastaamaan koronaepidemian talousvaikutuksiin? Miten suhtaudutte yhteisvastuuseen / koronabondeihin?
4. Kouluarvosananne EU:n kyvystä puolustaa unionin keskeisten perusperiaatteiden noudattamista koronaepidemian aikana?
Kysely tehtiin 3.-6.4.
Alviina Alametsä
Vihreät/vihreä liitto
Rajojen sulkeutuminen tapahtui yllättäen ja nopeasti. Useat EU-kansalaiset jäivät hankalaan tilanteeseen. Tulevaisuudessa etenkin sisäministerien tulisi koordinoida paremmin ihmisten liikkumista kriisitilanteissa.
Etenkin lääkkeiden ja terveydenhuoltotarvikkeiden kaltaisille kuljetuksille pitää taata nykyistä varmempi ja nopeampi kaista. Lisäksi viimeistään nyt on aika EU:n ja jäsenmaiden tehdä strategia huoltovarmuudesta kriiseissä ja perustaa valmiusvarastot ympäri maanosan.
Keskuspankin tulee varmistaa, etteivät tukirahat päädy suuryritysten voitontavoittelun välineiksi ja etteivät esimerkiksi asuntolainojen korot nouse hallitsemattomasti.
Solidaarisuus on tärkeää, koska taloutemme on EU:ssa pohjimmiltaan yhteinen, ja Suomi hyötyy yhteisestä euroalueesta. Italian ja Espanjan talouksien romahtaminen heijastuisi haitallisesti koko unionin talouteen. Siksi yhteisvastuussa on järkeä.
Kouluarvosana: 7
Teuvo Hakkarainen
Identiteetti ja demokratia -ryhmä/perussuomalaiset
Korona-asian hoito jäi ja jää jäsenvaltioiden omiin käsiin, kuten luonnollista onkin. EU:sta ei tässäkään ollut apua. Rajojen valvonta sinänsä on myönteinen asia ja sitä tulee jatkaa epidemian päätyttyä.
Lääkkeiden ja tarvikkeiden jakelu toimii paremmin maakohtaisesti kuin myös lääkeomavaraisuuden ylläpito. Vientiin muihin maihin pätee sananlasku: oma suu on lähempänä kuin kontin suu.
Talousvaikutusten suuruusluokkaa emme vielä edes tiedä, emmekä EU:n rahoitusohjelman jakoperusteita.
Suomella on joukkovelkakirjoista vain huonoja kokemuksia. Velkojen yhteisvastuuseen ei pidä lähteä. Vauraammilla mailla on niissä vain maksajan rooli.
Kouluarvosana: Voiko arvosanaa edes antaa?
Heidi Hautala
Vihreät/vihreä liitto
EU:lta puuttui mekanismi, jolla jäsenmaiden olisi tullut sopia yhdessä koordinoidusti tarpeesta sulkea rajat. Siksi sisärajoille pysähtyi korvaamattomia lääkkeitä ja tarvikkeita. Sittemmin luotiin ns. vihreä linja ja määrättiin, että EU:n ulkopuolelle tapahtuva vienti on 19.3. aluksi kuuden viikon ajan luvanvaraista eli käytännössä kiellettyä.
EKP:n 750 miljardin velkakirjaostot eivät riitä. Niiden lisäksi on sovittu useista eri tukimuodoista kuten rakennerahastojen joustavasta käytöstä ja unionin budjetin muodostamien takuiden avulla hankitusta halvasta 100 miljardin lainasta, joka hyödyttää vaikeimmassa asemassa olemassa olevia jäsenmaita.
Kannatan yhteisvastuuta ja ns. koronabondeja, koska olemme kaikki yhdessä EU-maina vaarallisessa tilanteessa, josta selviäminen ei onnistu pelkästään jäsenmaiden omin voimin. Nyt jos koska kyse on koko unionin tulevaisuudesta.
Kouluarvosana: On vaikea antaa kouluarvosanaa, koska jäsenmaat eivät ole antaneet unionille tarvittavia valtuuksia.
Eero Heinäluoma
Sosialistien ja demokraattien ryhmä/sosialidemokraatit
Koronakriisin nopea eteneminen johti tilanteeseen, että jäsenmaat tekivät rajatarkistuksista ja rajojen sulkemisesta omat päätöksensä eritahtisesti odottamatta EU:n yhteisiä päätöksiä. Yhteiset linjaukset tulivat hivenen myöhässä, mutta mahdollistivat kuitenkin EU-kansalaisten paluun kotimaihinsa. Tapahtuneesta jää runsaasti opittavaa tulevaisuuden kriisinhallintaan.
Yhteinen tieto lääkkeistä ja -tarvikkeista on olennaista. Tämä on yksi asia, joka pitää korjata ja miettiä, kun EU:n valmiutta vastaaviin kriiseihin parannetaan.
Alkuvaiheen EKP:n toimet ovat olleet välttämättömiä ja hyödyllisiä. Parasta on käyttää olemassa olevia rakenteita kuten Euroopan vakausmekanismia EVM:ää. Velkojen yhteisvastuuta pitää pyrkiä välttämään mahdollisimman pitkälle ja siksi en ole innostunut eurobondeista. Kunkin jäsenmaan tulee vastata omasta valtiontaloudestaan ja sen kestävästä hoidosta.
Kouluarvosana: 7
Laura Huhtasaari
Identiteetti ja demokratia -ryhmä/perussuomalaiset
EU-maiden kansalaiset eivät rajojen sulkeutumisen takia jää jumiin, koska paluuoikeus on aina omaan kotimaahan huolimatta sisärajatarkastuksista. EU-komissio valitti aluksi sisärajatarkastusten käyttöönottamisesta mutta on sittemmin suhtautunut asiaan kypsemmin.
Koronakriisi on osoittanut sen, että vakavan epidemian uhatessa vain kansallisvaltiolla on kyky turvata tarvittava lääkkeiden ja muiden tarvikkeiden saatavuus ja jakelu. EU:lla on ollut tässä mitätön rooli.
Euroopan keskuspankin tehtävänä pitäisi olla ainoastaan hintavakauden ylläpitäminen euroalueella, eikä ajelehtia mandaattinsa ulkopuolelle ostamalla valtavia määriä euromaiden velkakirjoja. Koronabondit eli eurobondit pitää torjua jyrkästi. Italian, Espanjan, Portugalin, Kreikan talouden ongelmat eivät alkaneet koronaviruksesta. Eurobondit veisivät viimeisenkin motivaation Välimeren mailla laittaa velanotto kuriin ja uudistaa taloutta.
Kouluarvosana 6.
Elsi Katainen
Uudistuva Eurooppa -ryhmä/keskusta
Sisärajakysymyksissä EU on toiminut kriisin alettua enemmän koordinoijan roolissa, ohjeita ja suuntaviivoja antaen. Rajojen sulkeuduttua päävastuu kansalaisten kotiutuksesta on ollut jäsenmailla, mutta myös EU on ollut mukana rahoittamassa ja järjestämässä kotiutuslentoja.
EU-maiden yhteistyötä terveydenhuoltoon liittyen on vahvistettava ja EU onkin kiihdyttämässä toimia mm. yhteisten hankintojen lisäämiseksi. Lähtökohtaisesti jokainen maa vastaa kuitenkin itse terveydenhuollostaan, mutta EU:sta on löytynyt myös huomattavaa solidaarisuutta verrattuna moniin unionin ulkopuolisiin maihin.
En kannata koronabondeja jo senkään takia, että niiden rakentaminen veisi aikaa 1-3 vuotta. Yhteisvastuullisen velan sijaan tulisi pohtia olemassa olevien rahoitusmahdollisuuksien käyttöä EU-maiden auttamisessa. EKP:n 750 miljardin euron hätärahoitus oli tarpeellinen. Jokainen maa vastaa itse taloutensa kunnossapidosta.
Kouluarvosana: Liian aikaista mutta nykytiedoilla arvosana tyydyttävä.
Miapetra Kumpula-Natri
Sosialistien ja demokraattien ryhmä/sosialidemokraatit
Rajojen sulkeminen oli välttämätöntä viruksen leviämisen estämiseksi. EU on keskittynyt jäsenmaiden välisten oleellisten kuljetusten ja kulkemisen varmistamiseen ja suostutellut jäsenmaita päästämään muiden maiden kansalaiset rajoista läpi ja myös rahoittanut kansalaisten paluulentoja, erityisesti unionin ulkopuolelta.
Terveydenhuolto on jäsenmaiden vastuulla, eikä unionille ole siirretty tehtäväksi varautumista. EU hoiti jäsenmaiden rajoille vihreät kaistat, joita pitkin välttämättömän tuotteet, kuten lääkkeet, pääsevät sujuvasti liikkumaan EU-alueella.
Keskuspankki on mm. käynnistänyt uuden 750 miljardin euron suuruisen arvopaperien osto-ohjelman koronakriisin hallitsemiseksi. Näkisin rajoitetun Euroopan vakuusmekanismin käytön mahdollisena ja yhteinen työttömyysturvan jälleenvakuutusjärjestelmä voisi olla meillekin avuksi. Koronabondit eivät välttämättä ole muiden toimien jälkeen tarpeen. Jos olisi, tulisi niiden toimia rajoitetusti julkisen talouden jälleenrakentamiseen kohdennettuna.
Kouluarvosana: 7
Silvia Modig
Yhtyneen vasemmiston ryhmä/vasemmistoliitto
Unionin edustustot ovat EU-kansalaisten kotiin paluun helpottamiseksi järjestäneet mm. yhteisiä paluulentoja. Lähtökohtaisesti jäsenmaiden on turvattava kansalaistensa ja niissä vakituisesti asuvien muiden maiden kansalaisten paluu koteihinsa.
Esimerkiksi hengityssuojaimista ja muista suojatarvikkeista on tehty yhteishankintoja ja EU on perustanut yhteisen tarvikereservin, josta voidaan toimittaa mm. hengityskoneita ja laboratoriotarvikkeita niitä tarvitseville jäsenmaille. Jäsenmaiden on oltava solidaarisia myös lääke- ja suojatarvikkeiden viennissä. Osassa jäsenmaista koronaviruksen aiheuttama kriisi on tällä hetkellä syvempi kuin toisissa, ja pulaa lääkkeistä ja suojatarvikkeista on jo ilmennyt.
Pandemia kuitenkin velkaannuttaa valtioita nopeasti ja tämä voi aiheuttaa nopealla aikataululla ongelmia, varsinkin jo valmiiksi velkaantuneissa maissa. Lisärahoitusta tullaan siis tarvitsemaan vaikeuksissa oleville jäsenmaille. Koronabondien avulla talouteen syntyisi aidosti uutta liikkumatilaa, jonka turvin jäsenvaltiot voisivat toteuttaa elvytystoimia. Ne olisivat myös osoitus euroalueen yhtenäisyydestä ja keskinäisestä solidaarisuudesta.
Kouluarvosana: Tehtyjen ratkaisujen tuloksia voidaan arvioida vasta myöhemmin
Ville Niinistö
Vihreät/vihreä liitto
Kriisin alussa EU-maiden yhteistyö toimi huonosti. Moni maa sulki rajojaan tavalla, jossa myös kriittiset lääketoimitukset ja muut kriittiset tavaratoimitukset ruuhkautuivat maiden rajoille.
Tällä hetkellä EU-komissio koordinoi aktiivisesti EU-maiden yhteistyötä lääkkeiden ja muiden tärkeiden tavaroiden liikkuvuuden, koronatutkimuksen ja Euroopan teollisen tuotannon ylläpitämiseksi ja yhteistyön varmistamiseksi.
Kankean alun jälkeen EU:n ratkaisut ovat olleet rauhoittamassa tilannetta. On selvää, että EKP:n on jatkettava aktiivista rahapoliittista elvytystä ja niin se on nyt tehnytkin. Se on rauhoittanut korkokantoja. Komissio teki laajan tukipaketin ja suunnittelee muita toimenpiteitä.
Euroopan yhteiset sisämarkkinat ovat hyödyttäneet taloudellisesti eniten meitä. Vihreät kannattaa sitä, että EU-maat voisivat erityisesti tässä kriisitilanteessa ottaa yhdessä lainaa. Rusinat pullasta ei toimi. Mikään valuutta- ja talousalue ei toimi ilman solidaarisuutta. Itseään siinä myös rankaisee.
Kouluarvosana: 7
Mauri Pekkarinen
Uudistuva Eurooppa -ryhmä/keskusta
Yhteisiä menettelytapoja, suosituksia, ohjeita ei kyetty antamaan. Yhteisellä Schengen-alueella, yhteisillä sisämarkkinoilla oli yht’äkkiä vaikka kuinka monta erilaista menettelyä. Yhteisiä aikaikkunoita, joissa kaikilla EU-kansalaisille olisi taattu erityisesti kotiin pääsy, ei ennätetty rakentaa.
Terveydenhoito ja lääkehuolto kuuluu kansalliseen kompetenssiin. EU:n rooli on lähinnä valvova, koordinoiva, ennaltaehkäisevä ja tutkimuksellinen. Myös alan huoltovarmuus on käytännössä jäsenmailla. Suomi on järjestänyt alan huoltovarmuuden mm pandemian tapaisten tilanteiden varalle lakisääteisesti. Erot jäsenvaltioiden varautumisessa ovat suuret.
EKP:n toimet ovat perusteltuja ja lisääkin tarvittaneen. En missään oloissa kannata yhteisiä velkakirjoja, eurobondeja tai koronabondeja. Kaikissa niissä on kysymys samasta asiasta, velkojen yhteisvastuusta. Se johtaisi yhteisiin veroihin, moraalikatoon ja EU:n talouden entistä jyrkempään alamäkeen.
Kouluarvosana: EU:n arvioiminen koronaepidemian hoidossa pitää kohdistua vain asioihin, joissa sillä on valta, vastuu ja mahdollisuudet.
Sirpa Pietikäinen
Euroopan kansanpuolue/kokoomus
Tarvitsemme yhteisen EU:n tartuntatautiasetuksen, että yhteiset toimet olisivat järkeviä ja koordinoituja ja etenisivät suunnitellussa järjestyksessä. Nyt kun ei ollut koordinoitua eikä suunniteltua, ihmisiä jäi jumiin matkoillaan EU:n sisällä. Kolmansista maista, missä EU:lla oli toimintavaltaa ja kykyä toimia, järjestettiin kotiutuslentoja ja noin 5 000 EU-kansalaista kotiutettiin.
Koska jäsenmaat ovat päävastuussa terveyden suojelusta ja terveydenhuoltojärjestelmistä, EU ei ole kyennyt toimimaan riittävästi. EU:lta puuttuu toimivalta, josta aiheutuvat ongelmat. EU:n ei voida sanoa epäonnistuneen, vaan jäsenmaiden, jotka ovat hoitaneet eriaikaisesti ja eri tavoin kriisiä,
Euroopan keskuspankki ja komissio ovat onnistuneet erinomaisesti koronaepidemian talousvaikutuksia koskevissa toimissa. On hoidettava tämäkin kriisi yhdessä, tai kaadumme jokainen erikseen. Työkaluina voidaan käyttää joko kohdennettua joukkovelkakirjarahoitusta eli koronabondeja, komission kaavailemaa 100 miljardin työllisyysrahastoa (SURE) tai Euroopan vakausmekanismia. Jos koronatalouskriisi etenee synkimpien ennusteiden mukaan, tarvitsemme näitä kaikkia.
Kouluarvosana: EU hoitanut talousosuutta 9-10 arvoisesti, jäsenmaille arvosanaksi 4-
Petri Sarvamaa
Euroopan kansanpuolue/kokoomus
Ei ole mitään EU:ta, jos jäsenvaltiot eivät anna sille toimivaltaa ja roolia. Jäsenmaat voivat palauttaa rajavalvonnan sisärajoille poikkeuksellisissa olosuhteissa. Nyt jäsenmaat toimivat tässä yksin ilman yhteistä koordinaatiota.
EU:lle ei ole annettu roolia ja vastuuta, sillä terveyskysymykset ja huoltovarmuus ovat ensisijaisesti jäsenmaiden vastuulla. EU on kuitenkin pyrkinyt toteuttamaan yhteishankintoja ja säännöstelyä kriittisten lääketarvikkeiden osalta. Suhtaudun kriittisesti jäsenmaiden yksipuolisiin myyntikieltoihin.
Koronaviruksen talousvaikutukset tulevat olemaan pahempia kuin minkään lähihistorian tapahtuman. Mikään tähän mennessä nähty yhteiseurooppalainen reaktio ei riitä alkuunkaan. On mietittävä ratkaisuja perinteisen kuripolitiikan ulkopuolelta, sillä jos Italian ja Ranskan kaltaisissa jäsenmaissa katkeruus kasvaa niiden talouden joutuessa liian huonoon kuntoon, voi poliittinen lopputulos olla yhtenäisyyden kannalta EU:lle kuolettava. Tämä ei olisi Suomen etu.
Kouluarvosana: Nyt ei ole aika antaa arvosanoja, vaan toimia.
Nils Torvalds
Uudistuva Eurooppa -ryhmä/ruotsalainen kansanpuolue
EU-komissio oli vähän kuin jälkipään valvoja. Ilmeisesti ei heti ymmärretty, miten vakavasta pandemiasta on kyse, ja siksi komissio menetti mahdollisuuden toimia tarpeellisten toimenpiteiden alullepanijana. Siitä seurasi myös epäselvyyksiä tarvittavan henkilökunnan liikkumisesta ja erilaisten avustuskuormien ja hoitovälineiden kohtalosta.
Lääkeomavaraisuus on kunkin jäsenmaan vastuualuetta. EU ja EU:n lääkintäviranomainen voi neuvoa ja ohjata, mutta ei päättää. Johtuen juuri siitä, että komissio myöhästyi, syntyi hyvin sekavia ja vahingoittavia päätöksiä.
Käytännössä vakaus- ja kasvusopimus on nyt väliaikaisesti lakkautettu. Mutta sekä EU että EKP ovat rahan suhteen jäsenmaiden yhteisistä päätöksistä riippuvaisia. EKP voi tehdä "what it takes" -päätöksiä (tehdään kaikki se mitä tarvitaan), mutta vastuu on myös jäsenmaiden keskuspankeilla. Juuri siksi tarvitaan yhteisiä päätöksiä, joiden rahoittamisessa kaikki jäsenmaat ovat omilla panoksilla mukana. Solidaarisuus on kaksisuuntainen tie ulos kriisistä.
Kouluarvosana : 7,5
Henna Virkkunen
Euroopan kansanpuolue/kokoomus
Koordinaatio ei alkuvaiheessa toiminut lainkaan. Jäsenmaat alkoivat hätäisesti sulkea sisärajojaan vailla yhteistä keskustelua. Seurauksena kymmenien kilometrien rekkajonoja rajoilla. Vasta useita päiviä myöhemmin päätettiin yhdessä ulkorajan sulkemisesta.
Euroopassa ei riittävän hyvin ole yhdessä varauduttu näin rajuun pandemiaan, mutta ei kyllä missään EU-jäsenmaassakaan. Lääkkeistä ja erityisesti suojavarusteista on pulaa kaikilla, ja myös globaalisti. Nyt EU on käynnistänyt yhteishankinnat ja varmuusvaraston kokoamisen. Joidenkin jäsenmaiden asettamat vientikiellot on nyt EU-komission painostuksesta purettu
EKP:n päätös 750 miljardin osto-ohjelmasta on mittava. Euroopan komissio lanseerasi viime viikolla 100 miljardin työllisyysrahaston ja myös vakausmekanismia aiotaan käyttää. Jäsenmaat ovat käyttäneet arviolta jo 2,8 biljoonaa euroa koronan talousvaikutuksiin, pääosin yritysten ja työpaikkojen tukemiseen. Lisää toimia tarvitaan. Taloudellinen kriisi on ennennäkemätön. En ole velkojen yhteisvastuun kannattaja, mutta kyllä Eurooppa joutuu nyt hakemaan yhdessä ratkaisuja tästä selviämiseen, eikä Suomi ole siitä ulkona.
Kouluarvosana: 6 maaliskuun toimista
Kommentit
Jätä kommenttiJuurikki
11.4.2020 10:30
Ei voi olla totta! Viimeiset 40 vuotta olen äänestänyt ihan väärää puoluetta. Niin kauan kun Eurostat kertoo, että esim. kreikkalaisen perheen omaisuus on enemmän kuin tuplat keskimääräisen suomalaisen perheen omaisuudesta, on eurobondeista spekuloiminen mustaa huumoria.