Suomen ja Ruotsin Nato-hyväksyntä voi kulkea eri tahtia – Tutkija varoittaa vaaroista, joita seuraisi ilman Nato-liittolaista selustassamme

Loppusyksystä voi olla edessä tilanne, jossa Suomi voisi päättää Naton jäsenyydestä ennen Ruotsia.

Näin käy esimerkiksi silloin, jos Turkki ratifioisi vain Suomen jäsenyyden ja jättäisi Ruotsin odottamaan ja Unkari hoitaisi oman osansa. Turkin itsepäinen presidentti Recep Tayyip Erdoğan on todennut, että hänellä on suurempia ongelmia Ruotsin jäsenyyden hyväksymisessä kuin Suomen.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö ajattelee, että Suomen on viisasta odottaa Ruotsia, varsinkin jos turvallisuuspoliittinen tilanne ei yllättäen vaikeudu.

– Maine kärsisi, jos Suomi jättäisi Ruotsin yksin, kun koko ajan on sanottu solidaarisesti, että mennään yhdessä.

Käihkö on myös sotatieteiden dosentti ja yliopistonlehtori Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa, joten hän tuntee länsinaapurin keskusteluilmapiirin hyvin.

Aikanaan Naton liittymissopimus tulee nykyisen tai seuraavan eduskunnan hyväksyttäväksi. Suomen eteen voi jopa tulla päätös, odotetaanko Ruotsia vai hyväksytäänkö sopimus ennen länsinaapuria. Ensimmäisen Nato-äänestyksen tulos oli murskaavasti jäsenyyden kannalla. Kuva: Kimmo Brandt / EPA

Jos Ruotsi olisi liittynyt Natoon, Neuvostoliitto olisi painostanut Suomea mahdollisesti Varsovan liittoon.

Hän muistuttaa EU-hakupäätöksen aiheuttamasta kitkasta. Tuolloin Ruotsi aloitti EU-hakuprosessinsa vuonna 1990 kertomatta ensin Suomelle. Presidentti Mauno Koivisto yllättyi Ruotsin etenemisvauhdista, sillä maat olivat sopineet kertovansa toisilleen merkittävistä ulkopoliittista askelista. Lopulta molemmat maat liittyivät EU:hun yhtä aikaa vuoden 1995 alussa.

Käihkö sanoo, että Suomen ei kannata riskeerata samanlaista mainehaittaa Nato-päätöksessä, koska Ruotsi olisi Natossakin Suomen läheisin yhteistyökumppani.

Hän muistuttaa, että Ruotsi olisi voinut liittyä Natoon jo kylmän sodan aikana. Se ei kuitenkaan tehnyt sitä, osin solidaarisuudesta Suomea kohtaan, osin itsekkyydestä.

– Jos Ruotsi olisi liittynyt Natoon, Neuvostoliitto olisi painostanut Suomea mahdollisesti Varsovan liittoon.

Ruotsi ei tätä halunnut, sillä siten Varsovan liiton joukot olisivat voineet tulla suoraan Ruotsin itärajalle Lappiin.

Ruotsi pelkää limboa

Toinen syy välttää eritahtisuutta on käytännöllinen. Suomen maantiede on kriisitilanteessa armoton.

– Suomen huoltovarmuus tulee kriisin aikana Ruotsin kautta. Jos Ruotsi jäisi neutraaliksi Naton ja Venäjän konfliktissa, huoltovarmuus kärsisi, arvioi Käihkö.

Jos suursodan ulkopuolella pysyttelevä Ruotsi sulkisi huoltolinjoja välttääkseen Venäjän ärsyttämistä, ainoa reitti huoltaa Suomea kulkisi Pohjois-Norjan tai Itämeren vaarallisten meriyhteyksien kautta. Toisaalta myös EU:n Lissabonin sopimuksen artiklan 42.7 sanamuoto velvoittaisi Ruotsia antamaan ainakin huoltoapua hyökkäyksen kohteeksi joutuneille jäsenmaille, vaikka maa ei olisi vielä Natossa.

EU-artiklaa on itse asiassa testattu kerran, kun Pariisi joutui terrori-iskun kohteeksi 2015. Tuolloin Suomi lähetti lisää rauhanturvaajia Libanoniin, jotta Ranska pystyi vetämään sotilaita kotimaahan taistelemaan Isisiä vastaan.

Ruotsalaiset ja suomalaiset merivoimat harjoittelivat Bergan laivastotukikohdassa vuosi sitten lokakuussa. Maiden puolustusyhteistyö on kehittynyt vuosi vuodelta. Kuva: FREDRIK SANDBERG / EPA

Ruotsilla on sotilaallisia kykyjä, joista olisi Suomelle sodassa apua, kuten sukellusveneet ja vahvat ilmavoimat. Näidenkin takia Ruotsi on arvokas liittolainen ja puolustusyhteistyötä on syvennetty.

– Nato-jäsenyys on Suomelle paljon tärkeämpi kuin Ruotsille. Ruotsi pääsisi "Nato-taskuun". Ruotsia puolustettaisiin Suomen maaperällä, Käihkö näkee.

Ruotsalaiset kuitenkin toivovat, että liittyminen tapahtuisi yhtä aikaa. Muuten on vaarana, että Ruotsin jäsenyys jäisi määräämättömäksi ajaksi limboon. Prosessi on alkanut kahden maan yhteisenä ja on helpointa saada molemmat läpi viemällä hakemukset loppuun yhtä aikaa.

Hallitusneuvottelut ratkaisuvaiheessa

Ruotsi on muodostamassa uutta hallitusta. Maltillisen kokoomuksen hallitustunnustelijan Ulf Kristerssonin on määrä esitellä ratkaisunsa puhemies Andreas Norlénille keskiviikkona.

Tapaamisesta riippuu, miten nopeasti hallitus voisi muodostua: joko neuvotteluissa on valmista ja hallitus voisi aloittaa jo ensi viikolla tai sopua ei ole syntynyt.

Kristersson pyrkii sovittelemaan porvariblokin puolueiden ajatukset toimivaksi hallitusohjelmaksi. Mukana neuvotteluissa on myös ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson , jolle on alustavasti kaavailtu hallituksen tukipuolueen roolia.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg onnitteli Suomen ja Ruotsin ulkoministerejä Pekka Haavistoa ja Ann Lindeä Naton liittymispöytäkirjojen allekirjoituksen jälkeen 5. heinäkuuta. Sen jälkeen alkoi ratifiointikierros, jossa 28 maata 30:stä hyväksynyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet. Kuva: STEPHANIE LECOCQ / EPA

Ruotsin hallitusvalinnallakin voi olla merkityksensä molempien maiden Nato-hakemuksen jatkon kannalta. Turkki on vaatinut Ruotsilta tiukempia tekoja "kurditerroristiryhmien" suitsimiseksi maassaan.

– Voi olla, että oikeistohallitus on valmis joustamaan ihmisoikeuksista enemmän kuin vasemmistohallitus. Kuitenkin maltillinen kokoomuskin painottaa oikeusvaltioperiaatetta, Käihkö sanoo.

Yksi poliittinen tekijä poistuu uusien valtiopäivien mukana. Viime vaalikaudella vasemmiston itsenäisellä kurdiedustajalla Amineh Kakabavehilla oli ratkaiseva ääni Ruotsin valtiopäivillä, joten hän pystyi päättämään, mitkä sosiaalidemokraattihallituksen esitykset menivät läpi.

– Se oli punainen vaate Turkille, Käihkö kuvailee.