Suomen Pankin Rehn: Korona voi leikata Suomen talouskasvua jopa 13 prosenttia – riski pitempiaikaisista vaurioista kasvanut

Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen hallitus aloitti tiistainaamuna kaksipäiväisen kehysriihen Säätytalossa Helsingissä. Hallitukselle taloustilanteesta kävivät alustamassa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki .

– Kohtalaisen nopeakin toipuminen on yhä mahdollinen, jos rajoitustoimia ei tarvitse pitää pitkään voimassa ja jos kyetään välttämään yritysten konkurssiaalto ja suurtyöttömyys, Rehnin esitysaineistossa todetaan.

On kuitenkin näkyvissä, että riski pitempiaikaisista vaurioista on kasvanut.

– Riski pitempiaikaisista vaurioista on silti kasvanut – taloudelle ja työllisyydelle haitallisinta on rajoitustoimien jatkuminen pitkään. Mikäli terveydenhuollon voimavaroja lisäämällä voidaan nopeuttaa epidemian saamista hallintaan ja siten aikaistaa rajoitteiden purkamista, olisi lisäpanostuksilla hyvin suuret hyödyt paitsi terveyden myös kansantalouden kannalta.

Kaksi laskelmaa

Suomen Pankki on tehnyt kaksi laskelmaa koronastrategioiden taloudellisista vaikutuksista. Ensimmäisessä laskelmassa viruksen leviäminen saadaan tukahdettua nopeasti. Rajoitustoimet ovat tiukkoja ja voimassa 15. toukokuuta 2020 asti, kunnes niitä aletaan asteittain purkaa. Vastatoimet ovat tämänhetkistä tiukemmat.

Mikäli ykkösvaihtoehto toteutuu, niin Suomen bruttokansantuote putoaa tänä vuonna 5,3 prosenttia, työttömyysaste nousee 9 prosenttiin ja julkisen talouden alijäämä on 5,9 prosenttia bkt:stä

Kakkosvaihtoehdossa viruksen leviämistä hidastetaan ja yleiset rajoitustoimet ovat lievempiä. Epidemian rajoitustoimet rajataan vain välttämättömiin viruksen leviämisen hidastamiseksi niin, ettei sairaanhoidon kapasiteetti ylittyisi.

Rajoitustoimia joudutaan jatkamaan pidempään, 30. syyskuuta 2020 asti ja rajoitustoimet vastaavat tämänhetkisiä.

Kakkosvaihtoehdossa bruttokansantuote laskee 13,2 prosenttia, työttömyysaste nousee 11 prosenttiin ja julkisen talouden alijäämä on 10,3 prosenttia bkt:stä.

Poikkeustoimia tarvitaan

Poikkeuksellinen kriisi edellyttää Rehnin mukaan poikkeuksellisia politiikkatoimia.

– Kun monen yrityksen toiminta on nyt estynyt, nopeat tukitoimet konkurssien välttämiseksi ovat tarpeen ilman kankeita prosesseja.

Suomen Pankin alustavat, suuntaa antavat laskelmat osoittavat, että kassa on kolmen kuukauden rajoitusten jälkeen tyhjä ilman lisävelkaa tai tukea noin 50 prosentilla majoitus, ravitsemus ja kaupan alojen yrityksiä. Noin 20-50 prosentilla kuljetuksen, varastoinnin ja teollisuuden alojen yrityksistä tilanne on sama.

– Luotonannon ja maksulykkäyksien lisäksi tarvitaan suoraa tukea yrityksille, koska moni yritys ei voi tai ei uskalla velkaantua paljon.

Rakenteellisia uudistuksia ja sote

Rehnin mukaan julkisen velan kasvu on kriisin aikana välttämätöntä, mutta kriisin jälkeen edessä on aiempaa isompi tarve vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Silloin työllisyysastetta on nostettava rakenteellisilla uudistuksilla ja menojen kasvua jarruttava sote-uudistus on tehtävä.

Rehn korosti myös yhdessä toimimisen tärkeyttä.

– Euroopan mitassa talouskriisi on yhteinen ongelma, joka ei johdu minkään yksittäisen maan holtittomasta taloudenhoidosta.Kriisissä tarvitaan myös eurooppalaista solidaarisuutta.