Kotimaa

Suurin osa suomalaisista katsoo elävänsä kestävällä tavalla – asiantuntijoiden mukaan päästöjä pitäisi kuitenkin vähentää 90 prosenttia

Asennetutkimuksen mukaan suomalaisten käsitys on hyvin kaukana siitä, mitä Suomen ilmastotavoitteet edellyttävät. Edelleen joka neljäs katsoo, ettei ilmastonmuutos johdu pääosin ihmisestä.

Merkittävä osa suomalaisista ei edelleenkään pidä ihmistä suurimpana syypäänä ilmastokriisiin. Heitä on tuoreen tutkimuksen mukaan peräti joka neljäs aikuisväestöstä.

22 prosenttia suomalaisista ajattelee ilmastonmuutoksen johtuvan sen sijaan pääosin ja neljä prosenttia täysin luonnollisesta kehityskulusta.

Yli puolet ajattelee ilmastonmuutoksen johtuvan pääosin ihmisen toiminnasta. Kokonaan ihmisen syyksi muutoksen katsoo 18 prosenttia vastaajista.

Luvut selviävä e2 tutkimuksen ja Vaasan yliopiston toteuttamasta tutkimuksesta.

Kolme neljästä pitää elämäntapaansa kestävänä

Vaikka ajatukset ilmastokriisin syistä ovat näinkin ristiriitaisia, niin sellaisia eivät ole suomalaisten käsitykset oman pesänsä hoitamisesta.

Peräti kolme neljästä vastaajasta pitää elämäntapaansa täysin tai jokseenkin kestävänä ympäristön kannalta. Mitä vanhemmasta ihmisestä on kyse, sitä todennäköisemmin hän ajattelee näin.

Käsitys omien elämäntapojen kestävyydestä ei kuitenkaan näytä olevan riippuvaista omien ilmastotekojen todellisesta määrästä.

Tutkijat huomauttavat, että tästä muodostuu haaste.

– Suomen viralliset ilmastotavoitteet kuitenkin edellyttäisivät huomattavia päästövähennyksiä nykyiseen verrattuna, tutkijat huomauttavat.

Esimerkiksi Sitran mukaan suomalaisten pitäisi vähentää asukasta kohden laskettuja elämäntapapäästöjä jopa 90 prosenttia jo Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallituksen hiilineutraalisuustavoite on vielä sitä tiukempi.

Ristiriidat sivuutetaan helposti

Tiedon puutteesta ei ole kyse, sillä tutkimuksen mukaan laaja enemmistö suomalaista on saanut tietoa elämäntapojen vaikutuksesta ilmastoon.

Noin 40 prosenttia suomalaisista kokeekin ristiriitaa elämäntapojensa ja ilmastoa koskevien ajatustensa välillä.

Eniten ristiriitoja aiheuttavat lihansyönti ja yksityisautoilu. Kuitenkin vain joka kuudes vastaaja aikoo muuttaa näiden suhteen tapojaan mahdollisimman pian.

Yleisimmin ristiriidat sivuutetaan ilman huonoa omatuntoa, sillä omien tekojen vaikutusta pidetään pienenä

Toisaalta 40 prosenttia vastaajista pitää ilmastoon ja elämäntapoihin liittyvää uutisointia vaikeaselkoisena ja peräti kaksi kolmannesta kokee keskustelun syyllistävänä.

Naisten ja miesten välillä selviä eroja

Omat lapset ja tulevat sukupolvet ovat tärkein suomalaisia ilmastotekoihin motivoiva tekijä. Tämä korostuu erityisesti naisten, perheellisten ja ikäihmisten vastauksissa.

Toiseksi yleisin ja miehille tärkein motivaattori on sen sijaan raha.

Tutkijoiden mukaan miesten ja naisten välinen ero on muutenkin selvä lähes kaikissa kysymyksissä.

– Naiset pitävät suomalaisten tekoja merkityksellisempinä kuin miehet, he tekevät enemmän ilmastotekoja ja kokevat enemmän tunnontuskia asenteidensa ja tekojensa välillä, tutkijat listaavat.

Miehet ajattelevat myös naisia useammin, että ilmastonmuutos johtuu pääosin tai täysin luonnollisista syistä.

Mielenkiintoista on se, ettei nuorten ilmastoliikehdintä näytä tutkimuksen mukaan muutttuneen elämäntavoiksi ainakaan nuorten aikuisten kohdalla. Tulosten mukaan alle 30-vuotiaat eivät tee ilmastotekoja muita enemmän.

Tutkimus on osa Ilmassa ristivetoa - Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hanketta. Sitä rahoittavat Energiateollisuus, e2 Tutkimus, Innovaatiot ja Vaasan yliopiston InnoLab, Kuntaliitto, maa- ja metsätalousministeriö, MTK, STTK, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö.