Saako karhuja tai susia metsästää? Kaataako sellutehdas Kainuun metsät? – Kuuntele Nälkämaasta-podcastin kaikki jaksot tästä
Julkaistu: 12.1.2023 klo 10:03Kainuun Sanomien Nälkämaasta-podcast pureutuu koko maata kuohuttaviin kiistakysymyksiin erimielisten vieraiden kanssa. Kuuntele podcast tällä sivulla.
Saako susia tai karhuja metsästää? Mikä on Kainuun metsien kohtalo?
Kainuun Sanomien uudessa Nälkämaasta -podcastissa erilaiset näkökulmat mahtuvat saman nuotion äärelle. Rönttösten ja nokipannukahvin kanssa tarjolla on koko Suomea puhuttavia aiheita Kainuun sydämestä.
Katso podcastin esittelyvideo:
Video: Jussi Pohjavirta
Ensimmäisessä jaksossa karhunmetsästyksestä keskustelevat Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin suurpetovastaava Siiri Auvinen ja Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kimmo Piirainen . Saako karhuja metsästää?
Kuuntele jakso tästä:
Toisessa jaksossa susikannan tilasta ja kannanhoidollisesta metsästyksestä keskustelevat riistasuunnittelija Tapio Kangas Suomen riistakeskuksen Kainuun aluetoimistosta ja ohjelmajohtaja Katja Holmala Luonnonvarakeskuksesta. Onko Suomen susikanta vaarassa vai voiko metsästyksen aloittaa?
Kuuntele jakso tästä:
Kolmannessa jaksossa suurpetojen haaskaruokinnan eettisyyttä puivat kuhmolainen luontomatkailuyrittäjä Kari Kemppainen ja paikallinen metsästäjä Eero Moilanen . Tuovatko haaskat suurpedot kotipihaan?
Kuuntele jakso tästä:
Neljännessä jaksossa Kajaanin kaupungin virkistysmetsiin suunnitelluista hakkuista keskustelevat Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiristä Elsa Lankinen ja Kajaanin kaupungin tekninen johtaja Jussi Heikkinen . Miten hakkuita perustellaan ja mitkä ovat kaupunkilaisten todelliset vaikutusmahdollisuudet?
Kuuntele jakso tästä:
Viidennessä jaksossa selvitetään, kaataako sellutehdas Kainuun metsät. Vieraina sellutehdasta Paltamoon kaavailevan KaiCellin hallituksen puheenjohtaja Eero Suutari ja ympäristösuunnittelija, metsänomistaja Heikki Ala-aho . Mikä on pohjoisen metsien ja vesien kohtalo?
Kuuntele jakso tästä:
Kuudennessa ja viimeisessä jaksossa pohditaan, miten voimme valjastaa tuulivoiman ilman, että luonto kärsii. Vieraina Ilmatar Energy Oy:n hankekehitysjohtaja Jussi Mäkinen ja Kainuun ELY-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Teppo Helo . Jyräävätkö tuulimyllyt alleen metsän eläimet?
Kuuntele jakso tästä:
Nälkämaasta -podcastin juontaa toimittaja Mari Pihlajaniemi . Podcastin on tuottanut Vilja Sorsa . Logon on loihtinut Teemu Ohtonen ja tunnusmusiikit on säveltänyt Kimmo Rauhanen .
Voit kuunnella podcastia myös Spotifyssa nimellä Nälkämaasta podcast .
Kommentit
Jätä kommenttiVai kui
4.1.2023 7:53
Kun maha on täysi niin nälkä unohtuu, vastaava ilmiö pään kanssa
Paltamolainen
16.12.2022 9:40
Hyvä jakso KaiCellistä ja puun riittävyydestä, kiitos!
Saku
13.12.2022 18:49
Metsien hyvä hoito mahdollistaa kestävän puuntuotannon / hyvinvoinnin pohjoiseen Suomeen
Suunnitellut tehdashankkeet tulee tehdä. Puusta ei tule pulaa.tämänhetkiset Suojelumetsät Kainuussa/Pohjois-Suomessa riittävät. Jokaisella yks. Metsän omistajalla on tietysti oikeus suojella metsiään niin paljon kuin haluaa.
Wolf
11.1.2023 16:56
Punaniskat haluaa kaiken sileäksi, ja suojellut suurpedot hengiltä. Hoidon tarpeessa ovat.
Metsän ystävä
13.12.2022 10:38
Kaicellista;vaikka perustellaan esim.erilaisella,puhtaammalla tehtaalla.Toimintaympäristö;uusia,nykyaikaisia tehtaita lähiympäristöön,raaka-aine ja markkinapuoli täysin muuttunut.ei voisi laskea sen varaan,että tulokset näkyy vasta toteutuksen jälkeen.mielessä mm.Talvivaara.Kiitokset avartavista näkemyksistä!
Metsästyksen kannattaja
8.12.2022 7:31
Vihermörkö taitaa olla todella mörkö metsästäjille,m inulla kun on käsitys että esim. metsäpeurat häviävät petojen suihin, eikä metsästyskoirasta ole mitään hyötyä jos sitä sisällä elättää. Itse olen nähnyt kaikki Suomen suurpedot ja paljon niiden tekemiä vahinkoja, onko Vihermörkö nähnyt – epäilen.
Mörön kaveri
23.1.2023 20:11
Möröllä on itsellään ollut metsästyskoira pelkkänä kotikoirana ja hyvin toimi, koska rotu monipuolinen, historiansa aikana monet asiat oppinut, ei vain häkissä lojumaan. Suurpetojen tekemiä tuhoja nähnyt ja niiden estämiseen keinotkin keksinyt.
Mörkö ja Mörön syötti
23.1.2023 20:05
Jos huvitappajat ei tappaisi kaikkia hirviä kuola suusta valuen, niin metsäpeuroja jäisi henkiin enemmän. Saaliskateus sudelle estää?
Näkyvyys paremmaksi
3.12.2022 12:01
Voisiko nämä KS:n podcastit saada kuultaviksi kaikissa yleisimmissä podcast-sovelluksissa? Tarjonnan rajoittaminen vain joillekin alustoille ei palvele kuuntelijoita. Ainakaan Googlen podcasteissa tai Pocketcastissa nämä eivät näy.
viljasorsa
27.12.2022 13:45
Kiitoksia kommentista ja kysymyksestä. Emme jaa podcastia useammissa kanavissa, sillä kuka vain voi kuunnella sitä Kainuun Sanomien sivuilla. Julkaisemme Nälkämaasta-podcastin poikkeuksellisesti myös Spotifyssa ”maistiaisena” ja samalla myös testimielessä. Ensisijainen toiveemme toki on, että ihmiset löytävät kuuntelemaan podcastia ja lukemaan aiheesta lisää Kainuun Sanomien verkkosivuille.
MASA
1.12.2022 20:04
Loppuu kohta koko petokeskustelu kun tulee aita tuohon rajaan. Venäjän Karjallassa tapetaan 500 sutta ei sieltä enää tule juuri ollenkaan sitten. Että viimesiä aikoja tässä puhutaan Karhu ongelmista….Susi ongelmista.
Toveri Susi
23.1.2023 20:15
Venäjällä tuhansia susia ja aitaan tulee kulkuaukot.
Jo vain
2.12.2022 20:44
Tuopa olisi hieno juttu, pidetään peukkua.
Mitä on vastuu?
24.11.2022 7:55
Eteläosissa Kuhmosta Sotkamoon ja edelleen Kajaanin eteläosiin saakka susikanta on niin tiheä, että hirvikanta on jo romahtanut.
Normaali kannanvaihtelu on muuttunut kuolinkamppailuksi.
Vasatuotto on jo lähes nolla.
Diibadaaba
23.1.2023 20:18
Ensin ihminen tappaa sarvipääsonnit ja sen jälkeen vasat. Mitä sudelle enää jää?
Vekkuli Kekkuli
17.11.2022 22:19
Ihminen on jo omilla elämäntapa muutoksilla tehnyt niin ison muutoksen ettei paluuta ole teimmepä mitä tahansa.
Onko kaikki energia teimmepä sen millä tapaa tahansa nostanut maapallon keskilämpötilan niin paljon ettemme sitä hallitse.
Tuulivoima, aurinko paneelit,öljytuotteet, kaasu ym. ,, energia muodot .
Kaikki mitä olemme rakentaneet maapallolle joka sitoo auringon energiaa lämmittää eritavalla kuin aiemmin.
Isojen kaupunkien keskilämpötila on jo paikoin noussut 4 astetta.
Ei puulämmitysinnostus yksin ole musta peikko ilmaston lämpiämiseen.
Kaikella millä teemme lämpöä paapallolle on oma vaikutuksensa. Ei se sidottu lämpö häviä kuin tuhka tuuleen.
Haya
17.11.2022 12:53
En ole asiassa puolesta enkä vastaan, mutta kyllähän Siiri Auvisen argumentointi oli tässä vahvemmalla pohjalla. Vastapuolen oma harmitus ”miehisen kuninkuuslajin” peruuntumisesta paistoi läpi kommenteissa. Faktat jäi puuttumaan.
mummeli maalta
16.11.2022 21:22
Joskus ”suojelu”pursuu yli, esim. silloin, kun suojelijat päästivät minkit irti luontoomme. Ei säily linnunmunat/poikaset, ei jäniksenpoikaset ym.luonnossa.Sanonkin minkkiä luonnonsuojelijoiden lahjaksi luonnollemme. Pedot on saatava tappaa/karkottaa pihapiiristämme. Tarvitsemme itse koiramme ja kissamme, ei ne jouda petojen ruuaksi.
Vihermörkö
22.11.2022 20:17
Minkkejä on karkaillut luontoon tarhoilta jo ennen suojelijoita. Minkkejä, kuten supikoiriakin on Suomen luonnossa ollut niin kauan kuin heitä on tarhattu. Supeja metsästettiin jo 1800-luvulla. Pitäkää ne koirat ja kissat sisällä, hankkikaa petoaidat ja laumanvartijakoirat suojelemaan lapsenne ja kotieläimenne ja laittakaa koulubussit ajamaan lapset pihaan asti. Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon ja heillä on siihen erinomaisen tasapainottava vaikutus, toisin kuin meillä ihmisillä, jotka tuhoamme tieltämme aivan kaiken. Metsästäjät ovat suurin syy villieläinten sukupuuttoihin ja lajikatoon. Myös borrelioosiin.
Kuuntelen jatkossakin
16.11.2022 12:39
Tällaista lisää, pisteet Kainarille ja rohkeille keskustelijoille jotka omalla nimellä ja kasvoilla kokoontuvat rauhallisesti keskustelemaan vaikeastakin aiheesta!
Onko ihmisen toimilla merkitystä maapallon lämpötiloille?
15.11.2022 15:57
Susia ja karhuja on ollut aina. Myös ennen kuin niistä alettiin veronmaksajille miljoonalaskuja kirjoittamaan. En tiedä kuka niitä nytkään olisi hävittämässä? Jos oikeasti haluaisi suojelijaksi niin tutustuisi metsäpeuran tilanteeseen. Oikeasti uhanalainen maailmassa!
Luonto
15.11.2022 9:53
Luonnosuojelua pitää ajatella klopaalisesti…Metsien suojelua susia karhuja luonnon pitää olla monimuotoinen ei sellainen että määrätyt lajit hävitetään jotka kuuluu Suomen luontoon. Nyt on ilmastokriisi kävin Norjan huippu vuorilla oli järkyttävää nähdä se tosi asia missä mennään. Riski on että jääkarhut katoaa sieltä paljon paljon muuta ongelmaa. Minulle tämä on kauhua kun ihmiset elää jossakin menneisyydessä niin kuin ei olis mitään tapahtunut.
Marjarönttönen
15.11.2022 14:19
Veriperinteistä pitää osata luopua silloin kun ne muuttuvat tuhoisiksi ja kääntyvät kaikkea elävää elämää ja itseämme vastaan! EU vaatii ennallistamaan Suomen pinta-alasta 30% vuoteen 2030 mennessä ja se on oikea suunta! Rahaa ei lopulta voi syödä jos oikea omavaraisuutemme eli luonto menee alta. Euroopassa luonnon villiinnyttämisprojektitkin ovat jo pitkällä ja näin pitäisi olla meilläkin.