Suurpetojen houkuttelu aiheuttaa eripuraa – Kainuun metsissä on paljon ruokintahaaskoja, mutta kenen ne ovat?
Julkaistu: 29.11.2022 klo 12:44
Suurpetojen houkutteluun tarkoitetut haaskat aiheuttavat kainuulaisten kesken ristiriitoja. Ihmisiä huolestuttaa, että haaskoilla vierailevat pedot tottuvat liikaa ihmisen tarjoamaan evääseen ja alkavat hakeutua liian lähelle asutusta ja pihapiirejä.
Petojen valokuvaaminen on Kainuussa suosittua, ja siihen liittyvä turismi tuo paikkakunnalle kaivattua taloudellista toimeliaisuutta ja tuloja. Kuvaamista varten metsissä on ruokintapaikkoja, joiden avulla suurpetoja houkutellaan kameran laukaisimen ulottuville.
Ilman haaskaruokintaa luontokuvausyrittäjyys ei oikein ole mahdollista, sillä muutoin eläimiä pääsee maastossa näkemään vain harvoin.
Kaikki Kainuun metsistä löytyvät haaskaruokinnat eivät kuitenkaan ole kaupallisten luontomatkailuyrittäjien. Myös yksityishenkilöt pitävät haaskoja eri syistä, esimerkiksi metsästystarkoituksiin.
Kainuun alueella on nyt yhteensä 121 rekisteröityä haaskapaikkaa. Eniten niitä on Kuhmossa, yli 50, ja Suomussalmella, yli 30.
Kainuun hygieenikkoeläinlääkäri Eero Schroderuksen mukaan viime vuosina haaskoille viedyn tuotantoeläinperäisen materiaalin määrä on vaihdellut 35 000–52 000 kilogramman välillä. Kyseessä ei siis ole mikään pienen mittakaavan toiminta tai muutama toimija. Haaskaruokkijoita on paljon.
Mahtuvatko yrittäjät, asukkaat ja pedot samoille selkosille?
Haaska pitää ilmoittaa haaskapaikkarekisteriin, mutta sen tarkemmin haaskojen pitoa ei rajoiteta. Maanomistajan lupa haaskapaikan perustamiseen toki tarvitaan. Haaskoja voi olla myös valtion mailla, sillä Metsähallitus on myöntänyt lupia turismitarkoituksiin.
Mikäli ruokintaan käytetään ainoastaan luonnonvaraisten eläinten ruhoja tai metsästyksen sivutuotteita, edes ilmoitusta haaskapaikkarekisteriin ei tarvitse tehdä. Tällaisten haaskojen määrästä Kainuussa ei ole tietoa.
Kaiken kaikkiaan eläinten, myös suurpetojen, ruokkiminen maastossa on siis hyvin heikosti säänneltyä, ja metsiin kannetaan vuosittain valtavat määrät sapuskaa.
Ketkä haaskoja oikein perustavat, ja mihin kaikkeen niitä käytetään? Mahtuvatko turistit, yrittäjät, asukkaat ja pedot samoille selkosille? Entä tulisiko ruokintahaaskojen perustamista säädellä tarkemmin?
Nälkämaasta-podcastin kolmannessa jaksossa suurpetojen haaskaruokinnasta keskustelevat kuhmolaiset luontomatkailuyrittäjä Kari Kemppainen & metsästäjä Eero Moilanen .
Kommentit
Jätä kommenttiMusta korppi
26.12.2022 20:25
Jos ensinnäkin metsästäjät lopettaisivat sen haaskojen pidon. On täysin epäreilua tappaa eläimiä järjestetyille haaskoille. Metsästysturistejakaan ei tänne kaivata, paukuttelua on syksyisin aivan liikaa ja muistuttaa jopa sotatoimia. Luontokuvaus ja informatiivisten luontoelokuvien teko on toinen juttu. Se tuo rauhanomaisia turisteja, jotka eivät paukuttele ja tapa. Kuvaus tuo rahaa ympäri vuoden. Kuvauspaikkojen haaskat kannatettavia.
juha51
1.12.2022 16:10
Täällä Länsi-rannikolla ruokitaan vain peuroja. Pelloille kuskataan läjäpäin omenaa, porkkanaa ja ties mitä herkkua. Ja sitten niitä hortoilee pitkin pihoja ja puutarhoja. Ja puutarhat ovat kyllä aika puhtosia käynnin jälkeen.
Onneksi sudet ovat tulleet tänne ja menossa peurapaistin perässä jo pitkälle Etelä-Suomea. Espoo-Vantaa ovat jo listalla
Kulkija
1.12.2022 7:27
Salaseura Tapiola virittää ”ansoja” metsästäjille. Miksi muuten haaskoja olisi niin paljon? On kuvaajien haaskoja, mutta ne on tiedossa ja tarkastettuja. Kuka raahaa sian raadon metsään? Ei kukaan marjastaja ainakaan. Kyllä ne haaskat on järjestettyä toimintaa.
Kainuun Oma Poeka
1.12.2022 4:00
Morjens. Susi kuuluu luontoon siinä laajuudessaan mitä tasapainoinen eläinkanta vaatii. Siihen ei tarvita ”Susi” -Pulliaisia ja ”viher-vassereita” pitämään älämölöä, jotka eivät tiedä Kainuun korvista mitään, tokko missä koko Kainuu etes sijaitsee?.. Onpa h y v ä katsoa miten susikanta muuttuu kun rajan toisella puolen Karjalassa on myönnetty 500 sadan suden eliminointi?. Muistakaa seuraavia eduskuntavaaleja ajatellen ketä äänestät? Älkää muodostako (äänestäminen) tälläisiä henkilöitä päättämään meidän luonnosta ja ilmaston saastumuksista. Ohjatkaa heidät 1-2 kuukauden leirille rajan taakse ja aktiivisemmat hihhulit vielä pidemmäksi aikaa. Saavat rauhassa tehdä valistustyötä ja luonnonsuojelua Karjalan kunnailla laulumaassa. Samalla huomaavat, että ”pienistä” asioista ei kannata aina itselleen murheita ottaa.
MASA
30.11.2022 10:53
Eipä minua ole pedot häirinneet. Ihmiset kylläkin.
Matti
29.11.2022 21:48
Kieltää kaikki kuvausruokinta paikat ei siinä tarvi lukea tutkimaan että tottuuko peto ihmisen hajuun
"paljon nähnyt"
29.11.2022 20:17
Kannatan kansanäänestystä!!! Tämä asia on vaikea päättäjille kun toiselle kumartaa niin toiselle pyllistää. Laitetaan kansa asialle ja sitten pulinat pois….
martti makkonen
29.11.2022 12:15
minusta vähän sairasta joka paikassa jossa joku näkee ongelmia -pyytää yhteiskuntaa apuun pystyttämään uusia säännöstöjä ja rajoituksia
kun entisiäkin tahtoo olla liikaa
kössi
29.11.2022 8:10
Niitä haaskapaikkoja on ihan liikaa. Helppoa ruokaa eläimille ja missä ne tottuvat olemaan ja ruokkimaan myös pennut. Pennut tottuvat tähän helppoon ruokaan ja samalla ne myös tottuvat ihmisiin. Vähän kuten Kajaanin sorsat, eivät ne osaa enää lähteä Teneriffalle talveksi, kun niitä ruokitaan kesät ja talvet. Tuskinpa sinne asti pystyisivät edes lentämään kun ovat epämuodostuneita ym, enemmän eläin rääkkäystä kuin hyötyä siitä syöttämisestä. Mielestäni jo eläinten vaistojen ja eläinten genetiikan takia haaskapaikkoja pitäisi vähentää rajusti, ei kuitenkaan kaikkia. Olen nähnyt kuvia, joissa luontomatkailuyrittäjä ruokkii karhuja kun karhut ovat hänestä noin 10 metrin päässä. Ei taida olla karhuille luonnollista? Ja kuvaaja on ihan turisti. Mistähän johtuu, että pedot tulevat pihoihin? Olisiko osasyynä haaskaruokinta? Miten haaskaruokinta edes auttaa eläimiä ja niiden suojelua? Minusta ei mitenkään. Enemmän näen ongelmia kuin hyviä asioita. Ilman ruokintaa elävä karhu- tai susi perhe olisi normaalimman kokoinen ja niiden vaistot toimisi kuten pitää. Mutta luontomatkaillulle pitää jäädä myös tilaa. Mutta ongelmista ja ongelman lähteistä minusta pitäisi myös puhua.
Edut pois
30.11.2022 13:20
Onko se Kössi myös niin, että kun ihmiselle annetaan ilmaisia ruokakasseja ja tukia, hekään eivät osaa lähteä töihin hankkimaan elatusta itselleen ja perheelleen. Lopetetaan siis myös ihmisten ilmaiset edut, meidän ei sentään tarvitse pakkasessa lumen seasta ruokiamme etsiä.
eiruokinnalle
30.11.2022 8:16
Kyllä routa sorsan Teneriffalle ajaa. Vanha viisas sananlasku.
P. Alopaeus
29.11.2022 17:07
Älä ”kössi” puhu täyttä potaskaa sorsien lentokyvyttömyydestä ja epämuodostuneisuudesta. Hyvin lentävät mutta kun muistitietojen mukaan niitä on ruokittu jo n. 70 vuoden ajan, niin on kehittynyt sellainen sorsa-populaatio, jotka ovat menettäneet muuttoviettinsä. Ilman talviruokintaa nämä linnut nälkiintyvät ja paleltuvat kuoliaiksi.
Tästä ruokinta-asiasta tulisi järjestää Kajaanissa neuvoa-antava kansanäänestys, jolloin kajaanilaiset saisivat päättää annetaanko Linnanvirran sorsien ja joutsenten nääntyä nälkään ja paleltua pakkaseen.