Kotimaa

Tällainen on budjettiriihessä vaakalaudalla oleva eläkeputki – turvaa lähellä eläkeikää työttömäksi joutuneen toimeentuloa

Eläkeputki ei tarkoita eläkettä. Se tarkoittaa ikääntyneen työttömän ansiosidonnaista työttömyysturvaa, joka jatkuu eläkeikään.

Hallituksen budjettiriihessä käsitellään ikääntyneiden työttömien eläkeputken poistamista tai ainakin sen ikärajojen nostamista.

Oikeastaan kysymys on työttömyysputkesta, jolla tarkoitetaan lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden siirtämistä työttömyyden kautta eläkkeelle. Tällöin henkilö saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta 65 vuoden eläkeikään asti 500 päivän rajan jälkeenkin.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksamisella 500 päivän rajan jälkeen tarkoitetaan työttömyysturvan niin sanottuja lisäpäiviä. Se edellyttää, että on täyttänyt tietyn ikärajan ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä.

Lisäksi on täytynyt olla eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana ennen lisäpäivien alkamista.

Vuonna 1957–1960 syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa nykyisin 61-vuotiaana. Vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä se alkaa 62-vuotiaana. Tämä raja nousi vuodella tämän vuoden alusta.

Jos lisäpäivät poistetaan, työttömäksi jäänyt ikääntynyt henkilö putoaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan määräajan jälkeen työmarkkinatuelle samaan tapaan kuin muutkin. Ikääntyneen työllistyminen on kuitenkin paljon vaikeampaa kuin nuorempien.

60 vuotta täyttäneillä on vielä työttömyysturvan ehdoissa sellainen lievennys, että ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan vaadittavaa työssäoloehtoa voi kartuttaa myös palkkatuetulla työllä ja osallistumalla aktivoiviin työvoimapalveluihin.

Ikäraja nousi vuoden alusta

Kun lisäpäivien ikärajaa tämän vuoden alusta nostettiin vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä vuodella, se liittyi aiemmin sovittuun eläkeuudistukseen. Eläketurvakeskus arvioi silloin ratkaisun vähentävän työttömien määrää 7 400 henkilöllä vuoden 2025 loppuun mennessä.

Nyt eläkeputken poisto tai siihen tehtävät heikennykset ovat nousseet esille sen takia, että hallituksen pitäisi budjettiriihessä tehdä päätökset, jotka lisäävät työllisyyttä 30 000 henkilöllä.

Valtiovarainministeriön virkamiesjohto ehdotti elokuussa, että varhaisista työelämästä poistumisen reiteistä tulisi mahdollisimman kattavasti luopua. Se tarkoittaisi eläkeputken lisäksi loppua myös osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Yhtenä perusteluna oli se, että Ruotsissa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste oli viime vuonna noin 11 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa.

Ruotsissa on kuitenkin voimassa lakisääteinen irtisanomisjärjestys, jossa työsuhteen kesto on määräävä tekijä. Se tarkoittaa sitä, että viimeksi tulleet työntekijät irtisanotaan ensin.

Useiden tutkimusten mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivillä on kuitenkin työllisyyttä heikentävä vaikutus. Aiempina vuosina tehtyjä eläkeputken alarajan nostoja on seurannut myönteinen vaikutus ikärajan alle jäävien työttömien todennäköisyyteen työllistyä.

Valtiovarainministeriön virkamiesmuistiossa ehdotettiin muitakin heikennyksiä ikääntyneiden sosiaaliturvaan. Tulevasta eläkkeestä tehtäisiin varhennusvähennys eläköitymistä edeltävällä työttömyysjaksolla käytettyjen etuuspäivien perusteella.

Nykyisin ansiosidonnainen työttömyysturva kartuttaa työeläkettä.