Tapahtuma-alan yrityksillä kriittinen tilanne vaikean kevään jäljiltä – helpotusta ei vielä näkyvissä, epävarmuus tulevasta pidentää kriisin kestoa

Koronakevät oli tapahtuma-alalle hyvin vaikea. Tapahtuma-alojen elinkeinojen keskusjärjestön Tapahtumateollisuus ry:n teettämän tutkimuksen mukaan koronakriisi aiheutti maalis–toukokuun aikana yli 90 prosentille tapahtuma-alojen yrityksistä keskimäärin 79 prosentin liikevaihdon menetykset.

Järjestön mukaan 89 prosenttia tapahtuma-alojen yrityksistä uskoo, että koronan vuoksi myös kesällä liikevaihto tulee laskemaan reilusti edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Järjestön hallituksen puheenjohtaja Pekka Timonen toteaa alan toiminnan pysähtyneen koronarajoitusten vuoksi käytännössä yhdessä yössä. Vaikka tapahtumien järjestämistä koskevia kieltoja on jo purettu, Timosen mukaan alan uudelleenkäynnistys ei suju yhtä nopeasti.

– Se, mikä on peruttu, on peruttu. Tapahtumia suunnitellaan pitkällä aikajänteellä, jopa useita vuosia etukäteen. Peruttua tapahtumaa voi olla suunniteltu vuosi tai kaksikin: sinä aikana on syntynyt kuluja, mutta tuloja ei ole tullut.

– Nyt yritysten kassat ovat tyhjät. Millä toimintaa pystyy rakentamaan uudelleen?

Pekka Timosen mukaan tapahtuma-ala elää nyt historiansa suurinta kriisiä. Paranemisen sijaan tilanne vain vaikuttaisi pahenevan entisestään.

– Ravintolatoiminnassa kun ovi laitetaan auki, kassaan alkaa tulla taas rahaa. Meidän alallamme se ei toimi näin, vaan tulot ovat sidottu tapahtumiin. Alan toipuminen ei ole alkanut lainkaan, vaan päinvastoin tappiot vain pahenevat.

Järjestö: kustannustuki ei auta kaikkia

Perjantaina julkaistussa tiedotteessa järjestö katsoo, että yrityksille myönnettävä yleinen kustannustuki soveltuu heikosti tapahtuma-aloille.

Eduskunta vahvisti lain kustannustuesta 26.6. Uusi tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia.

Tuki kohdentuu koronaviruspandemiasta kärsiviin yrityksiin ja toimialoihin. Myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset ovat tuen piirissä. Tuki tulee haettavaksi 7. heinäkuuta alkaen.

Tapahtumateollisuus ry:n mukaan kustannustuki tarjoaa apua vain pienelle osalle tapahtuma-alojen yrityksistä.

Pekka Timosen mukaan alalla oltiin kyllä tyytyväisiä siitä, että tukea myönnettäessä Valtiokonttori voi tehdä harkintaa toimialaluokittelussa. Muutoin osa alan yrityksistä olisi jäänyt tilanteessa heti väliinputoajaksi.

Kritiikkiä aiheuttaa kuitenkin se, että tukea maksetaan kahden kuukauden kiinteiden kulujen perusteella. Pekka Timosen mukaan monella alan toimijalla todellinen kulurakenne ei sovi yhteen tukimekanismin kanssa.

Tulot ja menot vaihtelevat: kulut syntyvät usein aikaisin, tulot taas tulevat myöhemmin.

– Alalla on paljon yrityksiä, jolla kuukausikulut vaihtelevat hyvin rajusti.

– Osa siis tulee saamaan tukea, mutta isolle osalle ei tämä tuki tarjoa apua.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi Lännen Medialle, että kustannustuki on yritysten tarpeisiin suunniteltu tuki, jota yritykset voivat hakea. Varsinaisesti tapahtumien tukemisen suhteen oikea osoite olisi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kriisi jatkuu epävarmuuden takia

Tapahtuma-alalla kriisiä pidentää Pekka Timosen mukaan epävarmuus jatkosta.

Pysyvätkö nykyiset rajoitukset kuinka pitkään? Onko odotettavissa uusia kieltoja?

Tai toisaalta: vaikka tapahtumia järjestettäisiinkin, uskaltaako yleisö tulla paikalle?

– Emme tiedä, miten ja millä aikataululla toimintaa pystytään laajamittaisesti käynnistämään.

Järjestö katsoo tiedotteessaan, että jos rajoituksia edelleen asetetaan lyhyellä aikajänteellä eikä tapahtumaliiketoimintaa saada käyntiin, alalla tullaan näkemään todennäköisesti laaja konkurssiaalto.

Pekka Timonen puhuukin koko tapahtuma-alan pelastamisesta. Tämä vaatisi hänen mukaansa sekä uudenlaisia, alan luonteen huomioivia tukimuotoja että yhteistyötä viranomaisten kanssa.

– Suurinta myrkkyä meille on ennakoimattomuuden puute. Jonkinlaista näkymää tulevaisuuteen tarvitaan. Tarvitaan myös yhteispeliä siinä, miten säädöksistä sovitaan. Alan toimijat ovat ammattilaisia, he pystyvät järjestämään turvallisia tapahtumia.

– Ymmärrämme, että elämme korona-aikaa. Toivomme kuitenkin tätä alaa ymmärtävää yhteistyötä, jotta saisimme toimintaamme käyntiin niin paljon kuin mahdollista.

Timosen mukaan tapahtumilla on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Siksi alan pelastamisen tulisi olla laajasti tunnistettu ja tunnustettu tavoite.

– Nyt puhutaan kymmenistä tuhansista työntekijöistä ja valtavista heijastusvaikutuksista muuhun yhteiskuntaan.

Kyse ei ole toisaalta vain rahasta: esimerkiksi puoluekokous tai uskonnollinen juhla on tapahtuma, Timonen huomauttaa.

– Tapahtumat ovat oleellisia yhteiskunnan toiminnan kannalta.

Tapahtuma-alalta tutkimustuloksia

Lukujen pohjana on Tapahtumateollisuus ry:n Turun yliopiston kauppakorkeakoululla teettämä kyselytutkimus.

Touko–kesäkuussa Tapahtumateollisuus ry:n jäsenille ja verkostoille lähetettyyn kyselyyn vastasi 269 yritystä ja yhteisöä.

Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan alan yrityksiltä jää kevään ja kesän aikana työllistämättä jopa lähes 30 000 henkilöä, jotka normaalisti työllistyisivät tapahtumasesongin aikana.

Kyselyyn vastanneista 43 prosenttia ilmoitti lomauttaneensa vakituista henkilöstöä koronan vuoksi, 7 prosenttia oli lomauttanut ja irtisanonut. 48 prosenttia ei ollut lomauttanut tai irtisanonut henkilöstöä.

Vastanneista 82 prosentilla liikevaihto oli vähentynyt kevään aikana merkittävästi.

Tutkimus on edelleen käynnissä. Toinen osa raportista julkistetaan syyskuussa.

Juttua päivitetty 20.45: Lisätty elinkeinoministeri Mika Lintilän kommentti.