Kotimaa

Timo Harakka: Päästökauppa varmistaa, ettei polttoaineveron korotusta tarvita

Hallitus tarjoaa liikenteen päästöjen vähentämiseen alkuvaiheessa porkkanaa. Keppiä on luvassa syksyllä, elleivät muut keinot näytä riittävän.

Hallitus pyrkii pienentämään liikenteen päästöjä aluksi porkkanoilla. Keppiä on luvassa vasta myöhemmin, ellei kannustaminen tehoa.

– Meillä on kunnianhimoa päästövähennysten, mutta ei intohimoa verotuksen suhteen, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.)

Periaatepäätös liikenteen kasvihuonekaasujen vähentämisestä eli niin sanottu fossiilittoman liikenteen tiekartta lähti perjantaina lausunnoille. Kartan keinovalikoima on pitkälti tutun kuuloinen.

Tavoitteena on tieliikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuosi on 2005.

"Jo yhden prosenttiyksikön merkitys on valtava"

Tiekarttaa on valmisteltu pitkään, ja sitä tukemaan on laadittu lukuisia vaikutusarviointeja.

Harakka huomauttaa, että kolme neljäsosaa päästötavoitteesta saavutetaan arvioiden mukaan jo tähänastisilla toimilla. Siksi niiden jatkamisella tai lisäämisellä on suuri rooli jatkossakin.

Ensimmäisessä vaiheessa hallitus esittää 19:ää toimenpidettä, joiden vaikutuksista on riittävästi tietoa.

Näihin kuuluu muun muassa biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nosto 30 prosentista 34 prosenttiin vuonna 2030. Tämä tapahtuisi erityisesti mukaan otettavalla biokaasulla, vaikka velvoitteeseen on tarkoitus sisällyttää myös niin sanotut sähköpolttoaineet.

– Jakeluvelvoitteessa jo yhden prosenttiyksikön merkitys on valtava, Harakka sanoo.

Työsuhdeautoja kuluttajamarkkinoille

Tuttu työkalu on myös sähköautojen latausinfran tukeminen. Tätä on tarkoitus laajentaa työpaikoille, ja hallitus kaavailee tarkoitukseen 1,5 miljoonan euron vuosittaista tukea.

Jo tämän vuoden budjetissa lisättiin keinoja, joilla pyritään lisäämään sähköautojen osuutta työsuhdeautoissa.

– Jatkamme tätä työtä Vanhasen (valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.)) kanssa sekä liikenteen verotuksen työryhmässä että kahdenvälisissä keskusteluissa, Harakka sanoo.

Hän muistuttaa, että vähintään joka kymmenes ensirekisteröitävä auto on työsuhdeauto. Kun ne muutaman vuoden käytön jälkeen päätyvät käytettyjen autojen markkinoille, pitäisi sähköautojen sopia entistä helpommin myös kuluttajien kukkarolle.

Summista ei puhuta tässä vaiheessa

Keinovalikoimassa säilyy myös uusien täyssähköautojen hankintatuki. Sitä hallitus aikoo kuitenkin korottaa nykyisestä 2 000 eurosta – mutta kuinka paljon, on vielä auki.

Tarkkoja summia periaatepäätöslinjauksessa ei ole.

– Vältämme markkinahäiriöitä emmekä luo odotuksia, joita ei ole katettu vielä budjetissa, Harakka perustelee.

Hankintatuki tulisi henkilöautojen ohella sähkö- ja kaasupakettiautojen sekä sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintaan. Myös esimerkiksi romutuspalkkoita sekä vanhempien autojen kaasu- ja etanolikonversioon tarkoitettua tukea on tarkoitus jatkaa.

Kuntien kevyen liikenteen investointeja tuetaan ja joukkoliikenteen tukea kasvatetaan suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa.

Jakeluvelvoite jopa 40 prosenttiin

Toisessa vaiheessa, todennäköisesti ensi syksynä, on tarkoitus lisätä keinoja, joiden vaikutuksista tarvitaan vielä lisää selvityksiä.

Harakka huomauttaa, että paljon on tapahtunut esimerkiksi viime vuonna tehtyjen vaikutusarviointien jälkeen. Monia arvioita on "jouduttu" korjaamaan positiiviseen suuntaan.

– Vuosi sitten kukaan ei kuvitellut, että esimerkiksi sähköautojen ja hybridien ensirekisteröinnit ohittaisivat dieselit, kuten joulukuussa tapahtui.

Yksi selvitysten kohde on etätyön vaikutus liikenteeseen.

Koronaepidemian aiheuttama poikkeusaika on luonut etätyön päästövaikutuksista tosielämän "laboratorion", ja siitä tehtyjä havaintoja halutaan hyödyntää. Hallitus aikoo pohtia, voisiko se edistää joillakin keinoilla etätyön säilymistä myös koronan jälkeen.

Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nosto 40 prosenttiin otetaan niin ikään toisessa vaiheessa selvityksen alle.

Nostolla olisi tarkoitus varmistaa, ettei kasvava biokaasun tuotanto "syö" nestemäisten biopolttoaineiden tuomia päästövähennyksiä esimerkiksi siirtämällä niitä kotimaan markkinoilta vientiin.

Liikenteen päästökauppaa valmistellaan joka tapauksessa

Kepin vuoro on kolmannessa vaiheessa ensi syksynä. Elleivät siihen mennessä toteutetut keinot ja EU:n linjaukset vaikuta riittävän puolittamaan liikenteen päästöjä vuoteen 2030 mennessä, nostetaan pöydälle poliittisesti kipeämmät kysymykset.

EU-komission on määrä antaa esityksensä muun muassa liikenteen päästökaupasta ensi kesänä. Suomessa aloitetaan siitä huolimatta liikenteen kansallisen päästökaupan valmistelu.

Harakan mukaan tällä valmistaudutaan EU:n päätösten viivästymiseen. Hallitusta ei siis ainakaan voine syyttää komission selän taakse piiloutumisesta.

– Totta kai kansainväliset ratkaisut ovat aina parempia kuin kansalliset. Mutta emme jää missään tapauksessa odottamaan ratkaisuja EU:sta.

Hallitus päättää syksyllä, onko tarvetta myös muihin lisätoimiin.

Näitä ovat esimerkiksi liikenneveromalli, joka perustuisi joko ajokilometreihin tai tieluokkiin. Pohdittavana ovat myös mahdolliset muutokset autoveroon, ajoneuvoveroon ja käyttövoimaveroon.

Liikenteen verotus ei sellaisenaan kuulu fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, vaan asiaa selvitetään valtiovarainministeriössä. Sen on määrä antaa esityksiä keväällä.

Polttoaineveron nostoa ei suunnitteilla

Polttoaineveron nostoa ei keinovalikoimassa ole. Erityisesti keskusta on ollut asiassa ehdoton.

– Hallitusohjelman mukaiset korotukset on tehty eikä uusia tule, jyrähti puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen tiedotteessa perjantaina.

Tämä ei tarkoita, etteikö polttoaineen hinta asemalla nousisi. Hintaan vaikuttaa jo jakeluvelvoitteen nostaminen, sillä biopolttoaineet ovat nykyisellään fossiilisia kalliimpia.

Myös bensiinin ja dieselin suunta on sama joka tapauksessa.

– Hiilen hinnoittelun vuoksi on selvää, että fossiilisten polttoaineiden hinta nousee, huomautti ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) Autoalan tiedotuskeskuksen webinaarissa perjantaina.

Hän kuitenkin korosti, että puhtaammat käyttövoimat mahdollistavat valintoja, joilla autoilun kustannukset voivat kokonaisuudessaan laskea.

Päästökaupan rooli "mahdollisimman pieni"

Harakka sanoo, että avaimena on liikenteen päästökauppa. Sen avulla päästötavoitteet saavutetaan hänen mukaansa varmasti, eikä veronkorotuksia tarvita.

– Ajatus on se, että päästökaupan rooli jäisi mahdollisimman pieneksi.

Ministerin mukaan tavoitteena on se, että päästökauppa nostaa polttoainehintoja vähemmän kuin jakeluvelvoitteen vuosi lisättävät biopolttoaineet.

– Ja sen (biopolttoaineiden lisäämisen) hyväksyvät kaikki, Harakka sanoo viitaten puolueiden välisiin näkemyseroihin esimerkiksi verotuksesta.

Hän visioi lisäksi, että erityisesti sähköautojen mutta myös biopolttoaineiden nopea yleistyminen toisaalta vähentäisi fossiilisten polttoaineiden hintapainetta. Tämä johtuu fossiilisten polttoaineiden kysynnän laskusta.

– Jos onnistumme ohjelmassamme, kysyntä on sellainen, että hinnat eivät nouse merkittävästi.

Dieselien myynti voi loppua 2031

Päästötavoitteet on tarkoitus saavuttaa pitkälti henkilöautoliikenteen määrään puuttumatta. Arvion mukaan toimenpiteet vähentävät henkilöautojen liikennesuoritetta vuoteen 2030 mennessä vain kahdella prosentilla.

Vaikka polttomoottoriautojen kieltoa ei ole suunnitteilla, arvioidaan uusien bensiiniautojen kysynnän loppuvan vuonna 2035. Dieselien myynti päättyy ennusteen mukaan jo 2031.

Hallituksen periaatepäätösehdotus liitteineen on luettavissa lausuntopalvelussa.