Turpeen lattiahinta ei ole läpihuutojuttu, sillä hallituksen turvesuunnitelma voi vielä törmätä EU:n säädöksiin
Julkaistu: 18.9.2020 klo 6:00TEM:n ylijohtaja Riku Huttunen: Valtiontukikysymyksiä tulee selvittää EU:n komission kanssa. Se tuo epävarmuuksia lattiahinnan toimeenpanoon.
Hallituksen budjettiriihessään linjaamat keinot turpeen energiakäytön vähentämiseksi saattavat vielä joutua vastatuuleen.
Koska lattiahinta kohdistuu eri tavoin eri yrityksiin, turpeelle esitetty lattiahintamekanismi voi törmätä EU:n valtiontukisäädöksiin.
– Toteutukseen liittyy valtiontukikysymyksiä, jotka tulee selvittää EU:n komission kanssa, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ylijohtaja Riku Huttunen Lännen Medialle
– Tämä tuo myös epävarmuuksia lattiahinnan toimeenpanoon.
Mikkonen: Hinta ei voi olla poliittinen valinta
Lattiahinnan on tarkoitus varmistaa, että turpeenpoltto on riittävän kallista EU:n päästöoikeuksien hinnasta riippumatta. Mikäli niiden hinta laskee tietyn tason alapuolelle, pysähtyisi polton halpeneminen lattiahintaan.
Lattiahinnan taso, sen ajoitus ja järjestelmän muut yksityiskohdat selvitetään hallituksen kehysriihessä 2021. Valmistelu tehdään asiantuntijaryhmässä tiedepohjaisesti.
– Hintataso ei voi olla poliittinen valinta. Sen pitää perustua siihen, että se toteuttaa tavoitteen, sanoi ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) tiedotustilaisuudessa torstaina.
Lattiahinnan ohella turpeen polttoaineverotus lähes kaksinkertaistetaan ensi vuonna. Kyseessä on budjettiriihessä tehty kompromissi, sillä energiaverotusta pohtinut valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti huomattavasti korkeampaa korotusta.
– Itse asiassa turpeen verotus on nyt (hallituksen päätöksen astuessa voimaan) korkeampi kuin koskaan ennen, Mikkonen kuitenkin huomautti.
Mahdolliset pulmat tuskin kaatavat koko järjestelmää
Koska lattiahinnassa on kyse on verotukseen liittyvästä asiasta, sen valmistelua johtaa valtiovarainministeriö.
Huttusen mukaan mahdollinen ristiriita EU:n valtiontukisäännösten kanssa ei todennäköisesti estä järjestelmän käyttöönottoa vaan ennemminkin hankaloittaa toteutusta.
Lattiahintamekanismeja on käytössä muun muassa Alankomaissa ja Britanniassa.
– Lähinnä kyse on siitä, että asia pitää selvittää ja toteutusta miettiä myös tästä näkökulmasta. Toisin sanoen valmistelu voi viedä enemmän aikaa, Huttunen sanoo.
Aktivoituuko lattiamekanismi lainkaan?
Kokonaan oma kysymyksensä on, onko turpeen lattiahinnalla muuta kuin "pelotevaikutus".
Jos EU:n päästöoikeuksien hinta nousee selvästi ja lattiahinta on Suomessa asetettu kovin alhaiseksi, mekanismi ei välttämättä aktivoituisi koskaan. Juuri nyt tämä ei näytä todennäköiseltä.
– Meidän laskelmiemme mukaan päästöoikeuskauppa tulee olemaan reilusti ylijäämäinen vielä vuonna 2030. Mitään merkittävä hintapainetta ei ole, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen .
Ylijäämää voi syntyä roimasti esimerkiksi silloin, jos uusiutuvan energian tuotanto kasvaa nopeammin kuin päästöoikeuksia vähennetään. Hyvin ratkaisevaa on se, miten EU-komissio päättää toteuttaa uudet, entistä kunnianhimoisemmat päästötavoitteensa.
– Mitä enemmän siitä allokoidaan päästökauppaan, sen todennäköisempää on, että päästöoikeuden hinta nousee merkittävästi.
Suomen turpeelle asettama lattiamekanismi voisi tässä tilanteessa jäädä käytännössä turhaksi.
Hallinnointi voi olla monimutkaista
TEM:n ylijohtaja itse ei ole lattiahinnan varaukseton kannattaja. Hän sanoo, etteivät rajoitukset ole aina markkinoille hyväksi.
Myös hallinnointiin voi liittyä hankaluuksia.
– Byrokraattina olen vähän kauhuissani, miten se toteutetaan, Huttunen sanoo.
Turpeen energiakäyttöön puuttuminen pelkällä polttoaineverotuksella on hänen mukaansa sekä juridisesti että hallinnollisesti yksinkertaista lattiahintamekanismiin verrattuna. Polttoaineveroon liittyvät päätökset ovat myös kokonaan kansallisissa käsissä.
– Turpeen polttoainevero on siitä poikkeuksellinen, että siitä ei ole säädetty EU:n energiaverolainsäädännössä. Suomi voi siis itse asettaa veron tason riippumatta muusta polttoaineverotuksesta.
Kommentit
Jätä kommenttiAatelkaapa tästäkin kulmasta
19.9.2020 18:41
Turpeen ja muiden fossiilisten alasajaminen on ollut tiedossa jo kauan aina siitä saakka, kun EU ei hyväksynyt sitä uusiutuvaksi energialähteeksi ja asetti jäsenmaita velvoittavat päästöjen vähennystavoitteet. Kummallista kyllä, joillekin tämä tuntuu tulleen yllätyksenä. Toki on vastenmielistä, että Vihreät tekevät päivänselvällä asialla politiikkaa ja toisessa ääripäässä perussuomalaiset ottavat esikuvakseen vanhat kommunistisimaat, missä viisveisataan ympäristökysymyksistä, yhetisistä päätöksistä ja paljon muustakin. EU:n näilläkin palstoilla parjatusta elpymisrahastosta on tulossa Suomelle iso rahapotti, jolla voidaan tukea niin lämpövoimaloita kuin yrittäjiä muutoksessa. Suomi on pullollaan uusiutuvia raaka-aineita, joten eiköhän meidän kaikkien kannata lopettaa valittaminen, kääriä hihat ja ryhtyä uudistustöihin. Ei se elämä tähän lopu, vaikka muutos aina hirvittää.
Pena
19.9.2020 10:51
Vihreille ideologia on totuus josta ei sovi perääntyä,makso vaikka maltaita.Lopettaisivat etelän kaupungit sen kivihiilen polttamisen.
korpi
19.9.2020 8:36
nyt tarttis tehdä jotain? tämä ilmastohömpötys on karannut käsistä. mistä niitä verotuloja valtio saa jos ei ole työpaikkoja?? saattaa kylmä tulla vielä talvella.
Hessu
18.9.2020 15:50
Järkyttää tämä turpeen alasajo. Suomella suuremmat energiavarat kuin pohjanmeren öljyssä. Tiedättekö yhtään öljyntuottajamaa tai joka itse päättää ajaa öljyntuotannon alas ilmastosyistä. Nyt jo kuitupuuta menee lämmitykseen. Möin keväällä ensiharvennusleimikon ja parhaan hintatarjouksen teki ostaja joka hakettaa energiaksi. Tämä nostaa entisestään paperiteollisuuden raaka aine kustannusta eikä ole näin metsänomistajankaan eikä kansantalouden kannalta pitkäjänteisesti ajateltuna järkevää.
"A. P. Turpeinen"
18.9.2020 11:27
Nyt pitäisi jonkun puhaltaa tämä mieletön turvepeli poikki! Turpeen ilmastovaikutukset ovat olleet vääristelyn ja lobbauksen kohde, mikä lopulta hyödyttää vain juristeja, byrokraatteja ja monia poliitikkoja. On totta, että tuottamaansa energiaan nähden turpeen hiilidioksidipäästöt ovat poltettaessa suuria mm. polttoöljyyn verrattuina. Mutta se ei riitä turvetalouden alasajoon Suomessa. Soiden ilmastonmuutos-laskelmaissa on jätetty huomioimatta monta seikkaa.
Suomen suot on EU:n byrokraattien toimesta luokiteltu samanlaisiksi hukkamaiksi kuin kasvillisuudesta paljaat vuoristot ja hiekkarannat. Sen vuoksi EU:n suurille jäsenmaille on ollut edullista jättää hukkamaiden muodostamat hiilinielut huomioimatta. Mutta vaikka soiden kasvillisuus on kitukasvuista, Suomen soiden valtavasta pinta-alasta johtuen ne toimivat suurena hiilinieluna, joka poistaa ilmakehästä lähes saman määrän hiilidioksidia kuin mitä kaikki Suomen henkilöautot tuottavat. Toisin kuin melko yleisesti väitetään, Suomi on siis jo nyt lähes hiilineutraali soiden ja henkilöautoliikenteen suhteen.
Kuivatun suon turve hajoaa ja tuottaa hiilidioksidia. Tällä perusteella aiotaan Suomen suopellot palauttaa luonnontilaisiksi soiksi patoamalla peltojen laskuojat. Mutta veden alle joutuessaan turve alkaa tuottamaan metaania, joka edistää ilmastonmuutosta yli 20 kertaa pahemmin kuin hiilidioksidi. Toisaalta metaanin hajoamisen tuloksena tuo vaikutus loppuu keskimäärin noin 22 vuodessa. Toisaalta useimpien Suomen suopeltojen palauttaminen luonnontilaisiksi soiksi tuskin onnistuisi nopeasti, vaan siihen saattaisi kulua ehkä sata vuotta. Niinpä, vaikka suopellot tosiaan päätettäisiin palauttaa soiksi, ne tuottaisivat metaania noin 120 vuoden ajan. Tätäkään vaikutusta ei liene otettu huomioon ilmastonmuutosta edistävien päästöjen laskelmissa.
Erikoista EU:ssa ja Suomessa käytävässä lobbauksessa ja ilmastohysteriassa on se, että vaikka luonnontilaisen suon hiilinielutoiminta jarruttaa ja toisaalta sen metaanituotanto edistää ilmastonmuutosta, ns. ”luonnonsuojelijat” ja useimmat hallituspuolueet yrittävät aina kääntää päätökset Suomen taloudelle epäedullisempaan suuntaan seuraavilla tavoilla.
(1) Koska soiden turve on kaiken pahan alku, mm. ojittamalla puita kasvamaan saadut metsät (etupäässä entiset rämeet) pyritään muuttamaan luonnontilaisiksi soiksi, minkä seurauksena Suomen hiilinielu pienenee.
(2) Samasta syystä suopellotkin aiotaan palauttaa luonnontilaisiksi soiksi, huomioimatta, että mm. nurmea kasvava suopelto toimii myös hiilinieluna, jota voidaan edelleen tehostaa aktiivihiilellä, jota Suomessa osataan valmistaa, yllätys yllätys, suolta kerätystä turpeesta. Vaikka tuollaisen suopellon CO2-päästöt ovat yleensä CO2-nielutoimintoja suurempia, pitäisi tuo hiilinielu-vaikutus huomioida – mutta onko niin tehty? Lisäksi on huomattava, että muiden nurmiviljelmien tapaan suopeltojenkin nurmi kelpaa ravinnoksi karjalle, jota kautta saadaan ravintoa ihmisille. Tämä seikka ei ole merkityksetön, koska juuri ilmastonmuutoksen on arvioitu hävittävän suunnattomasti viljelykelpoista maata mm. lisääntyvän eroosion, tulvien ja aavikoitumisen seurauksena, mikä saattaa aiheuttaa globaalin nälänhädän jo muutaman vuosikymmenen kuluttua. Siihen yhtenä syynä on hillittömän suuri väestönkasvu eteläisillä leveysasteilla, missä ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ovat suurimpia. Onneksi silloin tullaan toteamaan pohjoisten leveysasteiden suopellotkin tuiki tarpeellisiksi. Suomen huoltovarmuudenkin kannalta olisi hyödyllistä säilyttää suopelloista ainakin tuottoisimmat. Suopeltojen metsittämisellä voitaisiin parhaiten lisätä Suomen hiilinielua, mutta toisaalta metsän raivaaminen takaisin viljelymaaksi tuottaa CO2-päästöjä.
Edellämainitut seikat puoltaisivat melko heikkutuottoistenkin metsien ja suopeltojen säilyttämistä. Mutta ideologisista syistä se ei kelpaa Suomen päättäjille.
(3) Mutta sitä vastoin luonnontilaan palautetun suon metaanituotantoa ei huomioida, vaikka se edistää ilmastonmuutosta. Koska tässä ei ole mitään logiikkaa, arvelen, että ilmastohysteeriset poliitikot tarjoavat verukkeeksi sitä, että Venäjän, Kanadan ja Yhdysvaltojen (Alaskan) vielä laajemmat suot ja sulavat ikirouta-alueet päästävät ilmakehään metaania paljon enemmän. Siis Suomen soiden metaaniko voidaan jättää huomioimatta, koska määrät ovat globaalisti niin mitättömiä? Juurihan meille on opetettu, että Suomen on oltava EU:n ja maailman mallioppilas CO2-pästöjen vähentämisessä, koska Suomen turvetta polttavien laitosten ja autoliikenteen mitättömän pienet CO2-päästöt kuitenkin ovat lisänä koko maailman CO2-päästöjen määrässä.
(4) Turvetalouden ajasajoon liittyy muitakin riskejä. Jos turpeen keräämisen, kuivaamisen ja kuljetuksen infra ajetaan alas, mistä saadaan koneet ja työvoima tukemaan turpeesta tehtävien uudenlaisten tuotteiden ”alkutuotantoon”. Osaavaa työvoimaa voi olla vaikea palaamaan maaseudulle, jos se on ilmastopaniikissa siirretty kaupunkeihin.
Turpeen todellisia vaikutuksia ja käyttöä pitäisi tutkia entistä tarkemmin ja ennakkoluulottomasti. Luonnonvarakeskus (Luke) lienee sille paras paikka, jotta tutkimus pysyisi objektiivisena.
Rauno Järvenpää
18.9.2020 9:04
Uskomatonta hölmöyttä tuhota tuhansia työpaikkoja/jättää verotulot ottamati.Turvehan antaa verotuloja satoja miljoonia per vuosi. Oma enerkia korvatataab käytännös saastuttavalla öljyllä joka laivataan välimeren kautta käytännös Suomeen.Muutama laiva saastuttaa jo enemmän mitä turve koskaan.Kiellon jälkeen kyllä ne suot on edelleen olemas/päästelee mehujaan vesistöihin halus vihreet tai ei.
Paperimies
18.9.2020 7:21
Ruotsissa turve on uusiutuva energialähde.
Hallituksen mukaan Suomi on paratiisi, kun turveteollisuus (=omaa energiaa) saadaan ajettua alas. Vihreiden maailman pelastava uskonto on sairasta.