Talous

Turpeen poltto on romahtamassa kymmenen vuotta etuajassa – turveyrittäjän kanssa suolla aukenee, miksi perinteinen ala on nykyisessä vastatuulessaan

Julkaistu: 22.5.2021 klo 6:31

Hallitus oli kompastua puoliväliriihessään turpeeseen, joka sai monen mielestä kohtuuttomat 70 miljoonan euron tuet. Turvealan ahdingon – ja hallituspuolue keskustan huolen – ymmärtää Etelä-Pohjanmaalla, missä hyvin hitaasti uusiutuvat suon luonnonvarat ovat tarjonneet työtä maaseudulle ja energiaa kaupungeille. Selvitimme turveyrittäjän kanssa polttolaitoksella ja turpeen arvostelijoita kuuntelemalla, mistä liiketoiminnassa on kyse ja miksi se on ahtaalla.

Turveyrittäjä Marko Vainionpää alkaa nostaa turvetta suurelta 65 hehtaarin suolta Etelä-Pohjanmaalla. Suolla riittää työtä jopa kolmeksikymmeneksi vuodeksi, jos liiketoiminta vain kannattaa. Kuva: Krista Luoma

Tätä on turve. Kasvien jäänteitä suolla kuivuneena auringossa. Se käy polttoon tai kasvualustaksi. Kuva: Krista Luoma

Suo pitää ensin ojittaa, jotta vesi virtaa pois ja suota päästään muokkaamaan turvetuotantoon. Kuva: Krista Luoma

Polttolaitos Alavudella tuottaa kaukolämpöä lähialueelle turvetta ja haketta polttamalla. Kuva: Krista Luoma

Lämpötila pesässä voi nousta jopa tuhanteen asteeseen. Kaukolämpöverkkoon menevän veden lämpötila on korkeimmillaan hieman yli sata astetta. Kuva: Krista Luoma

Marko Vainionpää kertoo investoineensa viisi miljoonaa euroa liiketoimintaansa. Hän jatkaa pienimuotoista polttamista, polttoaineen myymistä ja kasvuturpeen kauppaa. Kuva: Krista Luoma

Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2020. Turpeen osuus on laskenut Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin puoleen edellisvuodesta, kolmeen prosenttiin. Kuva: Jani Kaunisto

Energian kokonaiskulutus vuosikymmenestä toiseen on vaihdellut eri tuotantomuodoilla. Kuva: Jani Kaunisto

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä pitää tärkeänä, että turvetuotannosta luovutaan. Perusteet ovat ilmaston, soiden ja vesistöjen suojelussa. Kuva: Keijo Luoto / Suomen Luonnonsuojeluliitto

Kuvassa on jyrsinturvetta, jota Marko Vainionpää yrittää kaupata Lähi-itään. Kuva: Krista Luoma

Suot peittävät lähes kolmasosan Etelä-Pohjanmaan maakunnasta. Turve on ollut alueen perinteinen luonnonvara. Kuva: Krista Luoma

Seisomme turveyrittäjä Marko Vainionpään kanssa eteläpohjalaisella suolla, joka jatkuu silmänkantamattomiin. Keväistä hellepäivää viilentää aukealta puhaltava tuuli.

Kuudenkymmenenviiden hehtaarin kokoisen suon turvetuotanto alkaa tänä vuonna. Sitä on talven ja kevään aikana…

Tämä sisältö on vain tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tutustu 2 viikkoa maksutta »

Muut tilausvaihtoehdot

Kirjaudu tästä »

Tutustumistilaus päättyy automaattisesti. Tilaus sisältää verkon maksulliset sisällöt ja digitaalisen näköislehden.

Tämä sisältö on vain tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Lisää samasta aiheesta