Ukrainalainen poliitikko uskoo sotilaalliseen yhteistyöhön: "Venäjä ei lähde Itä-Ukrainasta ennen kuin valtatasapaino alueella muuttuu"
Julkaistu: 13.6.2020 klo 11:09Itä-Ukrainassa ei lopetettu taistelua aselevosta huolimatta. Ukrainalainen poliitikko Oksana Syroyid yrittää keksiä työryhmän kanssa ratkaisua sotaan osoittamalla osapuolten oikeat motiivit ja löytämällä sitä kautta tuoreita ratkaisuja.
Itä-Ukrainan sodassa kuolee ja haavoittuu ihmisiä edelleen aseleposopimuksesta huolimatta.
Ukrainalaisen Oma Apu -puolueen puheenjohtaja Oksana Syroyid haluaa löytää ratkaisun sotaan. Syroyid on yksi avainhenkilöistä monikulttuurisessa projektissa, joka tähtää tuoreisiin ratkaisuehdotuksiiin.
Lvivin turvallisuusfoorumin alaisen projektin ratkaisuehdotuksia Syroyid ei vielä paljasta, sillä keskustelut jatkuvat ensi viikolla. Hän kuitenkin vihjaa, että Venäjän pitämiseksi ruodussa tarvitaan sotilaallista yhteistyötä.
– Venäjä ei lähde Itä-Ukrainasta, ennen kuin valtatasapaino alueella muuttuu. Pitäisi tehdä esimerkiksi kahden- tai useamman osapuolen välisiä sopimuksia sotilaallisesta yhteistyöstä. Se voi muuttaa valtatasapainoa ja meillä olisi erilainen neuvotteluasema, Syroyid kertoo Lännen Medialle.
Syroyidin edustama Oma Apu on kristillisdemokraattinen ja EU-mielinen puolue, joka ajaa muun muassa vahvempaa sotilaallista puolustusta.
Tehoton Minskin sopimus
Itä-Ukrainan Itä-Ukrainan sota alkoi vuonna 2014, kun Ukrainan tukemat kapinalliset ja Venäjän tukemat separatistien joukot ryhtyivät aseelliseen taisteluun Itä-Ukrainassa. sota alkoi vuonna 2014, kun Ukrainan tukemat kapinalliset ja Venäjän tukemat separatistien joukot ryhtyivät aseelliseen taisteluun Itä-Ukrainassa.
Aseelliset yhteenotot alkoivat protesteilla Ukrainan valtionjohtoa vastaan ja äityivät verisiksi taisteluiksi, kun Venäjä valloitti Krimin. Sodan seurauksena separatistien valtaama Luhanskin alue ja osa Donetskin alueesta julistautuivat kansantasavalloiksi.
Rauhasta sovittiin useampaan otteeseen Minskissä Valkovenäjällä. Minskin sopimus ei kuitenkaan lopettanut taisteluita.
Syroyid kertoo, että yksi syy projektille onkin tyytymättömyys Minskin sopimukseen ja sen ympärillä käytäviin neuvotteluihin.
– Ukrainan hallitus, Venäjä ja suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä ovat väitelleet kuusi vuotta Minskin sopimuksesta ja sen toimivuudesta, mutta kukaan ei uskalla sanoa mitään uutta. Siksi me emme aloita Minskin sopimuksesta, vaan tyhjältä paperilta, Syroiyd sanoo.
Sota on osa suurempaa kokonaisuutta
Ukrainan äänen esiin tuova projekti on tähän mennessä keskittynyt osapuolten profiloimiseen. Ukrainan puolelta Syroyid ja työryhmä ovat tunnistaneet kolme osapuolta, joilla kaikilla on omat motiivinsa.
– Ukrainan puolella tekijöitä ovat valtio, kansalaisyhteiskunta ja ihmiset sekä oligarkit. Vaikka valtio ja ihmiset olisivat samaa mieltä, oligarkeilla on aina omat intressinsä.
Syroyid tunnistaa Venäjän itsessään toimijaksi ja kaikki sen alla toimivat instrumenteiksi. Separatisteista hän ei puhu, sillä ei usko heillä olevan omaa agendaa, vaan toimivan Venäjän intressien mukaisesti.
Ukrainan puolella on hänen mukaansa taistellut monenlaisia ihmisiä.
– Eräs kollegani, joka on kotoisin Itä-Ukrainasta, taisteli perheensä puolesta. Hän on hyvin koulutettu ja bisnesalalla. Sodan alkamisen jälkeen hän osti itselleen aseen ja oli armeijassa kolme vuotta, Syroyid kertoo.
Itä-Ukrainan sota on Syroyidin mukaan osa suurempaa kuvaa. Hän ei näe pääongelmana Itä-Ukrainan sotaa, vaan Venäjän uhan Itämeren ja Mustanmeren alueella.
Itä-Ukrainan sota
Itä-Ukrainan sotaa edelsivät protestit valtionjohtoa vastaan. Kansa suuttui, kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš vetäytyi yhdentymissopimuksesta EU:n kanssa.
Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluneen Krimiin niemimaan helmi-maaliskuussa 2014. Venäjä järjesti laittomat vaalit, ja Krim liitettiin osaksi Venäjää.
Huhtikuussa 2014 Ukrainan tukemat kapinalliset ja Venäjän tukemat separatistit taistelivat Itä-Ukrainassa.
Separatistien valtaamat konfliktialueet Luhansk ja osa Donetskista julistautuivat kansantasavalloiksi.
Syyskuussa 2014 solmittiin Minskin sopimus. Minskin sopimuksen tarkoituksena oli lopettaa Itä-Ukrainan taistelut. Sopimus ei kuitenkaan onnistunut siinä, ja helmikuussa 2015 sitä seurasi uusi yritys Minsk II. Sekään ei lopettanut taisteluita.
Konfliktissa on kuollut arviolta 13 000 ihmistä. Kotinsa on joutunut jättämään noin 1,5 miljoonaa ihmistä.
Kommentit
Jätä kommenttivaari pohjoisesta
14.6.2020 11:22
…niin, ne vozd-oikeudethan Putin ostaa lisätyillä korona-kuolleilla aina vuoteen 2036 saakka – tässä vaari pohjoisesta teki 10 vuoden virheen jonka tässä itse oikaisen.
Valistunut lukija kyllä huomasi mokan.
vaari pohjoisesta
13.6.2020 16:52
Ukrainalle olisi kohtalokasta lähteä minkäänlaiseen sotilaalliseen yhteistyöhön miehittäjävaltio Venäjän kanssa – se olisi vähintäänkin pikkusormen antamista belsebuubille.
Ukrainan ssuhteen Putin löi kätensä vetelään lehmänlantaan saamatta lainkaan mita yritti ja on menettänyt pelin Ukrainan kaappaamiseksi Venäjän peukalon alle.
Putinin rakentama aasialais-feodaalinen diktatuuri on taloudellisessa, sosiaalisessa, teknologisessa sekä sisä- ja ulkopoliittisessa umpikujassa jo ilman Krimin miehitystä ja Donetskin-Luhanskin veristä ja kallista hallussapitoa hyvin purevine sanktioseuraamuksineenkin.
Talouden kovin ennenaikaisella vapauttamisella – josta seuraa mittava korona-kuolonaalto (nuo ’oston’ uhrithan haudataan hiljaisuudessa) – Putin ostaa itselleen vozd-oikeudet aina vuoteen 2026 saakka.
Sitten oma kansa, ulkomaailma ja historia voi selkeästi todistaa kiistattoman syyllisen tuohon Venäjän kaikenpuoliseen katastrofiin.