Kotimaa

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko: Turvallisuus lähiympäristössä heikentynyt, välitöntä sotilaallista uhkaa ei ole

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan, ja muutoksen arvellaan olevan pitkäkestoinen, todetaan hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Uusina asioina selonteossa nousevat esille ilmastonmuutos, terveysturvallisuus ja digitalisaatio, jotka vaativat yhteistä vastuunkantoa. Myös ihmisoikeuskysymyksiä painotetaan.

Hallitus linjasi torstaina ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Kerran hallituskaudessa julkaistava, presidentin ja hallituksen yhdessä valmistelema ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa.

Selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään ulko- ja turvallisuuspoliittiset tavoitteet ja painopisteet, joita toimeenpanemalla valtioneuvosto vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia.

Selonteossa todetaan, että Suomen ja Euroopan lähialueiden turvallisuustilanne on epävakaa ja vaikeasti ennakoitava.

– Harva näkee Suomen turvallisuustilanteen parantuneen, sanoi selontekoa medialle esitellyt ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) Teams-infossa etänä.

Valopilkkuna Haavisto piti Suomen ja Ruotsin turvallisuusyhteistyön vahvistumisen ilman rajoituksia.

Ulkoministeriö päätyi pitämään etäinfon, koska Haavisto on karanteenissa Afganistanin- ja Qatarin-matkojensa vuoksi. Haavisto vieraili maanantaina ja tiistaina Afganistanissa ja jatkoi sieltä Qatariin. Haavisto palasi matkaltaan keskiviikkona.

– Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella, johon kansainvälisen turvallisuustilanteen muutokset heijastuvat suoraan. Pohjois-Euroopan turvallisuus on kasvavassa määrin yksi kokonaisuus, jossa turvallisuustilanteen muutokset Itämeren alueella, Suomen arktisilla lähialueilla sekä Pohjois-Atlantilla kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Kehitys jatkuu epävakaana myös Euroopan naapurustossa, selonteossa todetaan.

– Vaikka Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, on sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen kuitenkin varauduttava. Suomella ei mahdollisuutta eikä halua eristäytyä, ja jatkamme ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön lisäksi laaja-alaista puolustusyhteistyötä eri toimijoiden kanssa, Haavisto sanoi.

Vain vähän muutoksia

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ei ole suuria muutoksia verrattuna aikaisempaan, Juha Sipilän (kesk) hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, joka valmistui 2016. Suomen Nato-kanta on pysynyt odotetusti ennallaan.

Selonteossa todetaan, että Suomi kehittää kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa omista lähtökohdistaan. Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.

Ruotsi on Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani ja yhteistyön syventämistä jatketaan ilman ennalta asetettuja rajoituksia.

– Tietty jatkuvuus ja ennustettavuus Suomen ulkopolitiikan osalta on tärkeä asia kansainvälisille kumppaneille, Haavisto totesi.

Hän kuitenkin muistutti uusista painotuksista, joita ovat terveysturvallisuus, ilmastokysymykset ja digitalisaatio.

– Globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja pandemiat vaativat yhteistä vastuunkantoa. Yhteistyö sääntöpohjaisessa kansainvälisessä järjestelmässä on kuitenkin vaikeutunut, mikä on osittain seurausta suurvaltojen kilpailuksi kärjistyneestä toiminnasta, Haavisto sanoi.

Hän totesi myös, että ihmisoikeuspainotusta on aiempiin selontekoihin nähden lisätty.

USA:n presidentinvaaleja ei odotettu

Haaviston mukaan USA:n presidentinvaalien lopputulosta ei tarvinnut selontekoon odottaa, koska omaa turvallisuutta on mietittävä jatkuvuuden näkökulmasta.

– Maissa on vaaleja, hallitukset ja eduskunnat vaihtuvat ja ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä pitää jatkaa. USA.n osuus on kirjoitettu niin, että se kestää tarkastelun pidemmällä aikavälillä.

Alun perin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon piti valmistua eduskunnan kevätistuntokaudella, mutta koronapandemia viivästytti sitä.

Tarkennuskeskustelu presidentin kanssa

Iltalehden tietojen mukaan presidentti ja hallitus keskustelivat selonteon valmisteluvaiheessa siitä, miten Suomi tekee päätöksiä, jos joku maa pyytää apua Euroopan unionin turvatakuiden perusteella.

Haavisto kommentoi tarkennuskeskustelua presidentin kanssa EU:n turvatakuiden päätöksenteon tavoista.

– On tärkeää, että on käyty keskustelu, miten kotimaassa päätöksenteko tapahtuu. Mikä on presidentin rooli ja miten hallitus toimii, ja miten EU-pöydässä toimitaan. Kirjaus, siinä muodossa kun se on selonteossa on, vastaa hyvin järjestelmää, mikä meillä ulkopoliittisessa päätöksenteossa on.

Seuraavaksi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon käsittelee eduskunta. Selonteosta käydään keskustelu eduskunnan täysistunnossa ja ulkoasiainvaliokunta tekee siitä mietinnön.