Uudenmaan eristys päättyy – liikkumisrajoitukset poistuvat jo tänään

Uudenmaan liikkumisrajoitus päättyy tänään, kertoi pääministeri Sanna Marin (sd.) hallituksen tiedotustilaisuudessa. Hallitus linjasi tiistain neuvotteluissa, että liikkumisrajoitus on kumottava välittömästi.

Hallitus antaa asetuksen liikkumisrajoitusten kumoamisesta tänään 15. huhtikuuta kello 13 alkavassa valtioneuvoston yleisistunnossa, ja kumoaminen tulee voimaan välittömästi istunnon jälkeen.

Tilapäisten liikkumisrajoitusten jatkamiselle ei katsota enää olevan oikeudellisia perusteita. Valmiuslain 118 pykälän valtuuksia voidaan käyttää vain, jos se on välttämätöntä.

Hallituksen tiedotteessa kerrotaan, että hallitus nojaa kumoamispäätöksessään sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioihin epidemiatilanteesta.

Sanna Marin kertoi tiedotustilaisuudessa, että Suomi ei ole vielä epidemian taitekohdassa, joten muita rajoitustoimia on jatkettava ja noudatettava.

– Tilanne on yhä vakava ja siihen on syytä suhtautua vakavasti, Marin sanoi.

Uusimaa suljettiin maaliskuun lopussa muulta kuin välttämättömältä liikenteeltä, jotta koronaviruksen leviämistä Uudeltamaalta muualle Suomeen pystyttäisiin hillitsemään. Valmiuslain 118 pykälän mukaan hallitus voi rajoittaa ihmisten liikkumista, jos se on välttämätöntä ihmisten henkien tai terveyden suojelemiseksi.

Rajoituksista päätettäessä maaliskuun lopulla perustuslakivaliokunta totesi, että kansalaisten vapaan liikkumisen estämisessä on kyse erittäin oleellisesta puuttumisesta perusoikeuksiin.

Suomen keinot varsin mittavat ja kovat

Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta painottaa, että yksilöiden omilla torjuntakeinoilla pidetään koronavirusta enemmän loitolla kuin Uudenmaan eristämisellä.

Lähteekö koronavirus leviämään Uudeltamaalta muualle Suomeen? Julkunen huomauttaa, että tautitapauksia on jo nyt ympäri Suomea.

– Enemmän on kyse siitä, miten hyvin yksittäiset ihmiset noudattavat tartunnan torjuntakeinoja.

Virusopin professori luettelee vielä ne neljä tärkeää keinoa: hyvä käsihygienia, oikea yskimishygienia, fyysisen etäisyyden ylläpito erilaisissa tilanteissa ja kotona sairastaminen.

– Pidä vähintään puolitoista metriä tai kaksi metriä etäisyyttä toisiin ihmisiin.

Biotieteiden tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta puolestaan toteaa, että vielä ei tiedetä, miten iso vaara viruksen leviäminen Uudeltamaalta muualle Suomeen voi olla.

Kysymys on käytännössä siitä, miten ihmiset alkavat liikkua Uudeltamaalta muualle. Aivelo ei tiedä, onko sellaista koottua tietoa edes olemassa.

Ilkka Julkusen mukaan Suomen keinot estää tartuntojen leviämistä ovat jo nyt kaikkiaan varsin mittavat ja kovat.

– Suuret yleisötilaisuudet on peruttu ja koulut ovat kiinni, eli luonnollista kontaktia ei pääse tapahtumaan. Suomessa on jo käytössä ne kaikkein tehokkaimmat yksilötason toimenpiteet.

Tartuntojen lukumäärä ei kerro oikeaa kuvaa epidemiasta

Epidemian alkuvaiheessa tartunnan lähteitä jäljitettiin ja niistä kerrottiin, mutta näin ei ole enää viime aikoina juuri tehty.

Aivelo huomauttaa, että pelkästä tartuntojen lukumäärästä ei pysty päättelemään yhtään mitään.

– Johtuuko määrän kasvu, että testataan enemmän porukkaa? Luku ei siis kerro juuri mitään.

Minne uusi tautikeskittymä voisi syntyä Uudenmaan jälkeen, kun ihmiset lähtevät liikkeelle?

Virusopin professori Ilkka Julkunen toteaa, että sitä on täysin mahdotonta arvioida.

Julkusen mukaan Uudenmaan rajojen aukaiseminen tuskin aiheuttaa ryntäystä muualle Suomeen. Hän painottaa, että jos tartunnan välttämiskeinot ovat toiminnassa muuten, infektioriski ei merkittävästi kasvaisi.

– Tautia on jo ympäri Suomea, hän toteaa edelleen.

Yksilö on vastuussa kaikkein eniten siitä, miten koronaviruksesta aiheutuva covid-19-sairaus leviää.

Julkunen painottaa, että THL on ohjeistanut, miten yksilötasolla tartunnan leviämistä estetään.

– Tämä on juuri se, mitä nyt voidaan tehdä, kun meillä ei ole vielä rokotteita eikä hyvää lääkehoitoa.

Eristyksellä on ollut vain vähän vaikutusta talouteen

Uudenmaan sulkemisella ei ole ollut juuri merkitystä Suomen talouteen, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju .

Vaikutukset ovat jääneet hyvin vähäisiksi, koska rajoitukset eivät ole koskeneet työmatka- ja tavaraliikennettä. Yksittäisille paikkakunnille rajoituksella on voinut olla taloudellisia seuraamuksia.

– Uudenmaan eristämisellä on ollut varmasti merkittävä vaikutus paikallisella tasolla ja yksittäisten kauppiaiden näkökulmasta, muttei koko maan talouden kannalta, Kangasharju sanoo.

Hän muistuttaa, että taloudellinen isku ei ole mökkipaikkakunnille välttämättä kovinkaan suuri, koska Uudenmaan sulku lähinnä siirtää ihmisten mökkiremonttien ajankohtaa, ei poista sitä.

– Se raha tulee osittain joka tapauksessa. Se ajoittuu tämän takia eri tavalla.