Valmiuden perusta luodaan kertaamalla – erikoisrajajääkärit harjoittelivat Vuosangassa

Vuosangassa oli kuluneella viikolla tohina päällä. Rajavartioston reserviläiset harjoittelivat maastossa muun muassa tiedustelua ja tappioiden tuottamista viholliselle. Harjoitukset venyivät usein pikkutunneille asti.

– Viime yönä harjoittelimme sissitoimintaa ja vihollisen toimintaan vaikuttamista kello 3.30 asti, kertoi turkulainen reservin luutnantti Tapio Viita-aho hieman väsynein silmin torstaina.

Koska kyse oli rajajoukkojen vaativien tehtävien harjoittelemisesta, palvelu ei ollut hotellitasoa. Majoittuminen tapahtui luonnollisesti maastossa, mutta myös ruokahuolto oli reserviläisten omissa käsissä.

– Meidän reserviläisethän eivät saa esimerkiksi lämmintä ruokaa maastoon, vaan he valmistavat sen itse, Kainuun rajavartioston apulaiskomentaja, majuri Mikko Kauppila kertoi harjoituspaikalla.

Harjoitus tapahtui yhteistyössä Kainuun prikaatin kanssa osana prikaatin aselajiharjoitusta 1. – 7. toukokuuta. Mukana oli noin 40 Raja- ja merivartiokoulun erikoisrajajääkärikomppaniassa varusmiespalveluksensa suorittanutta reserviläistä ja parikymmentä rajavartiomiestä.

Erikoisrajajääkärit koulutetaan toimimaan vaativimmissa rajavartiointi- ja taistelutehtävissä kaikissa olosuhteissa. Kertausharjoitukset ovat Kauppilan mukaan tärkeitä Rajavartiolaitokselle, kun rajajoukkojen osaamista ja toimintakykyä pidetään yllä poikkeusoloja varten.

Viime keväänä rajavartiosto joutui perumaan harjoituksen koronan takia, mutta kun tieto viruksesta on lisääntynyt, harjoituksia on järjestetty terveysturvallisuus huomioiden.

– Johtoajatuksena on, että sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista ei tingitä missään tilanteessa. Kertausharjoitukset ovat tärkeä osa puolustusvalmiuden ylläpitämistä, Kauppila kertoo.

Rajavartiosto järjestää muutamia pakollisia ja vapaaehtoisia kertausharjoituksia vuodessa – lukumäärä vaihtelee vuosittain. Vapaaehtoisissa harjoituksissa keskitytään reserviläisten henkilökohtaiseen osaamiseen poikkeusolojen tehtävissä ja pakollisissa harjoituksissa harjoitellaan lisäksi joukon tai sen osan toimintaa sekä kehitetään joukon suorituskykyä ja valmiutta.

Tämän viikon pakollista kertausharjoitusta edelsi vapaaehtoinen harjoitus huhtikuussa.

– Huhtikuun harjoitus valmisti hyvin tähän harjoitukseen. Toiminta harjoituksissa on ollut aina hyvää, mutta nyt se oli erityisen hyvää, Viita-aho kertoi.

Vuonna 2010 reserviin päässyt Viita-aho oli neljättä kertaa pakollisissa harjoituksissa. Lisäksi hän on osallistunut aktiivisesti vapaaehtoisiin harjoituksiin.

Valkeakoskelta saapuneen reservin alikersantin Jari Nurmisen mielestä yksi syy siihen, että kertausharjoituksista saa paljon irti, on se, että vapaaehtoisissa harjoituksissa kouluttajina toimivien reserviläisten taso on korkea.

Rajavartiosto valvoo rajaa, mutta myös ylläpitää ja kehittää puolustusvalmiutta yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Rajajoukkoja voidaan lisäksi käyttää sotaa alempiasteisissa kriiseissä.

– Rajajoukkojen osia voidaan käyttää esimerkiksi pandemiatilanteessa turvaamaan rajavartiolaitoksen henkilöstöresurssia tai tehostamaan heikentyneessä rajaturvallisuustilanteessa rajavartioston suorituskykyä eli tukemaan rajavartiomiehiä esimerkiksi valtakunnan rajan valvonnassa, Kauppila täsmentää.

Koronapandemia on Kauppilan mukaan osoittanut Rajavartiolaitoksen toimintakyvyn.

– Covid19 on ollut meille rauhan ajan suurin operaatio. Erittäin lyhyessä ajassa kykenimme palauttamaan sisärajavalvonnan eteläisen Suomen satamissa ja lentokentillä sekä länsirajalla käskemällä yhteensä reilut 500 rajavartijaa näihin tehtäviin, hän kertoo.

Kainuun rajavartiosto on tukenut reilun vuoden ajan Länsi-Suomen merivartiostoa ja Lapin rajavartiostoa sisärajavalvonnassa. Kainuusta on ollut länsirajalla komennettuna säännöllisesti 20 – 40 rajavartiomiestä, jotka ovat työskennelleet pääsääntöisesti Torniossa ja käsivarren Lapissa kahdella rajanylityspaikalla.

Tästä syystä palvelukseen on kutsuttu evp-reservissä olevia rajavartiomiehiä.

– Näin vahva kokonaispanos länsirajalle on ollut mahdollista vain siksi, että ulkorajojen liikennemäärät ovat olleet noin 10 prosenttia normaalista liikennemäärästä.

Rajavartiosto on lisäksi tukenut terveysviranomaisia toimeenpanemalla rajatarkastuksia ja vastaamalla yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta rajanylityspaikoilla. Pakolliset terveystarkastukset ovat voimassa toukokuun loppuun saakka.