Kotimaa

Valtio tukee ja kannustaa viiden maakunnan lentoja 11,5 miljoonalla eurolla ikään kuin starttirahalla, mutta rahahana tyrehtyy ensi vuoden jälkeen

Yhdeksän kuukauden aikana ensi vuonna on tarkoitus saada selville, miltä koronakriisistä kärsineiden maakuntalentojen tulevaisuus näyttää. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka painottaa, että varsinainen vastuu reittien kannattavuudesta on uudella liikennöitsijällä eli lentoyhtiöllä ja kaupungeilla sekä seutukunnilla. Vuosi 2022 on vielä arvoitus.

Valtion tukirahaa ei ole enää tarjolla ensi vuoden jälkeen viiden alueen maakuntalentoihin, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) toteaa Lännen Medialle.

Hallitus päätti torstaina esittää maakuntien lentoyhteyksien tukemiseen 11,5 miljoonaa euroa ensi vuodelle koronakriisistä johtuen. Tuesta päättää lopullisesti eduskunta lähiviikkoina.

Ensi vuonna siis lennetään Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan kentille, mutta mitä tapahtuu vuonna 2022, on vielä epäselvää ja vasta muotoutumassa.

– Pysyvää valtion ostoliikennettä ei ole lentoliikenteessä ollut tarkoituskaan luoda. Valtio ei siis ole varautunut enää vuoden 2022 tukemiseen, Harakka sanoo.

Hänen mukaansa viiden alueen lentoihin luodaan nyt ihan uusi markkina, uudet toimijat ja pelisäännöt.

– On selvää, että lentäminen ei voi pitkäaikaisesti toimia muuten kuin kannattavasti.

Viisi maakuntaa joutui lentomottiin viime maaliskuussa, kun Finnair keskeytti lennot kokonaan Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan kentille. Timo Harakka asetti elokuussa työryhmän pohtimaan ratkaisua, miten lennot saataisiin jatkumaan. Lopulta Finnair kertoi syyskuussa, että se aloittaa lennot jälleen lokakuun lopussa, mutta lentää paikkakunnille vain maaliskuun loppupuolelle saakka.

Valtiosihteeri Pilvi Torstin johtama työryhmä esitti työryhmän loppuraportissa syyskuussa, että valtio ostaisi lentoliikennettä viidelle lentoasemalle vuoden 2021 loppuun saakka. Nyt summa siis varmistui, eli valtio tukee lentoja 11,5 miljoonalla.

Lentovuorojen laajuus maaliskuun lopun jälkeen ei ole selvillä

Valtio tukee lentoja ensi vuonna yhdeksän kuukauden ajan, huhtikuusta vuoden loppuun. Harakan mukaan alueet voivat halutessaan itse tulla tarjoamaan optiota pidempään sopimukseen.

Kun Finnair lopettaa maaliskuun lopussa lentonsa viidelle maakuntakentälle, sen jälkeisen ajan lentovuorojen laajuus ei ole selvillä. Se on juuri asia, joka kilpailutetaan.

Aikataulu on Harakan mukaan se, että kun eduskunta on hyväksynyt määrärahan, tarjouspyynnöt lähtevät liikkeelle liikenne- ja viestintävirasto Traficomista vielä tämän vuoden puolella. Se on käynnistänyt kilpailutuksen valmistelun. On mahdollista, että myös nykyinen operoija Finnair lähtee tarjoamaan lentoja.

– On ilo havaita, että monet näistä kaupungeista ja seutukunnista ovat lähteneet itse miettimään keinoja, joilla voidaan taata se, että seutu on operaattorille houkutteleva kohde. Se on kilpailutuksessa a ja o.

Harakka korostaa, että on nimenomaan seutukuntien ja paikallisen talouden iso haaste huolehtia, että alue on houkutteleva. Valtio ei siihen pysty vaikuttamaan.

Harakan mukaan kaikki viisi kaupunkia on pitänyt lentoja tärkeänä: niissä on kaikissa vientiteollisuutta tai korkeakouluja. Kilpailutuksessa kaikki kohteet ovat erillisiä, eli operaattoreita voi tulla maaliskuun lopun jälkeen useampia.

Kilpailutus on tarkoitus saada valmiiksi hyvissä ajoin ennen maaliskuun loppua

11,5 miljoonaa ei ole viiden maakunnan lentojen koko budjetti, Timo Harakka huomauttaa. Valtion rahoitus on osa kokonaisuutta.

– Jos koneet ovat täynnä ja hinnoittelu oikein, lentoyhtiölle voi jäädä omaa katetta. Myydyt lipputulot jäävät yhtiölle, ja niin pitäisikin tapahtua.

Harakka vertaa valtion rahoitusta starttirahaan, jota tarjotaan yrityksille yritystoiminnan käynnistämiseen.

– Rohkaisemme valtion määrärahalla niin kuin starttirahalla, että tästä tulee vielä kannattava ja hyvä reitti.

Yhdeksän kuukauden aikana ensi vuonna on tarkoitus saada selville, miltä lentojen tulevaisuus näyttää. Harakka painottaa, että varsinainen vastuu kannattavuudesta on liikennöitsijällä eli lentoyhtiöllä ja kaupungeilla ja seutukunnilla.

Kilpailutus on tarkoitus saada valmiiksi hyvissä ajoin ennen maaliskuun loppua, jotta lennot voivat jatkua ilman keskeytyksiä.