Valtuustosta viisaita: Aikuisten välisestä kiusaamisesta

Kiusaaminen lasten ja nuorten keskuudessa on ikävä aihe, josta on tärkeää puhua niin kauan kuin kiusaamista on. Olen ollut viime aikoina useasti keskusteluissa, joissa todetaan, että lasten välinen kiusaaminen jatkuu niin kauan kuin aikuiset kiusaavat toisiaan. Tämän toteamuksen jälkeen keskustelu yleensä päättyy, ikään kuin aikuisten väliselle kiusaamiselle ei voisi mitään.

Kiusaaminen on aina pahaa oloa, jota puretaan ulosjättämisellä, asioiden vääristelyllä, vähättelyllä, muulla henkisellä tai jopa fyysisellä väkivallalla. Jos oma kuormitus on kova, pitää tehdä erityisesti töitä, ettei omaa pahaa oloa pura muihin ihmisiin. Kysymys kuuluu, miten meistä kukin voisi ottaa vastuun itsestään ja purkaa omat kuormansa niin, ettei tarvitsisi kaataa sitä huonona käytöksenä muiden niskaan?

Leikitelläänpä hetki.

Meillä kaikilla on valtaa, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Toiset käyttävät omaansa esimerkiksi kuntapolitiikassa, kaikki käyttävät sitä kommunikaatiossa toistensa kanssa. Miten minä suhtaudun toiseen, kun tapaan hänet? Miten katson toista? Pyrinkö kuulemaan sen, mitä toinen yrittää sanoa? Vai oletanko hänen asemansa, työnsä, olemuksensa takia puheensa sisällöksi jotain valmiiksi?

Miten käytän tilaa toisen lähellä? Pyrinkö röyhistämään rintaa ja näyttämään, että olen ylästatuksessa? Näytänkö toiselle asennetta, ehkä naureskellen, katseella arvioiden, nenänvartta pitkin, niin että toiselle tulee epävarma olo? Huomaanko, että toinen asettaa itsensä lähtökohtaisesti vähän pienemmäksi, ehkä varoo sanojaan?

Miten minä voisin läsnäolollani helpottaa toisen oloa ja antaa hänelle tilaa niin, että hän voisi muodostaa oman mielipiteensä ja tuoda sen julki avoimesti? Kuinka puhun ihmisistä, jotka eivät ole läsnä? Kuinka asettelen sanat? Kerronko mehukkaita juttuja, jotka loukkaisivat henkilöä, jos tämä olisi paikalla? Mitä tarvetta täytän muiden asioista puhumalla?

Aikuiset näyttävät lapsille esimerkkiä. Jos aikuiset kiusaavat, lapset tekevät perässä. Sanat voivat johtaa tekoihin. On tärkeää tuoda lasten kiusaaminen esille, koska se näyttää, miten lopulta koko yhteiskunta voi. Mutta meidän on kitkettävä kiusaaminen myös meistä aikuisista, alkaen heti tänään. Minä haastan sinut tekemään harjoitteen. Seuraavan kerran, kun kohtaat ihmisen ja käyt hänen kanssaan keskustelua, mieti noita edellä esittämiäni kysymyksiä. Oletko sinä rakentamassa tasavertaista ja turvallista keskustelua?

Kirjoittaja on Kajaanin kaupunginvaltuuston jäsen.

"Oletko sinä rakentamassa tasavertaista ja turvallista keskustelua?"