Valtuustosta viisaita: Kajaani on unohtanut puun - juurensa

Kajaanin kaupungin nopea kehitys ja menestys viimeisen 100 vuoden aikana on perustunut paljolti puun käyttöön, puunjalostukseen. Kajaani on saanut Suomen metsävaltaisimman maakunnan keskuksena käyttää hyväksi ympäröivän maakunnan uusiintuvaa resurssia. Vuorovaikutus on toki ollut molemminpuolinen. Metsien hakkuut ja metsien hoito antoivat elinkeinon, tai pientilavaltaisessa maakunnassa useimmin sivuelinkeinon - välttämättömän lisäleivän - seudun väestölle.

Jo vähintään kymmenen vuoden ajan on puhuttu, että puurakentaminen tuo metsätalouteen uutta merkitystä, ekologista kestävyyttä. Metsään kertynyt hiilinielu voidaan kestävästi siirtää puurakennuksiin ja taas sitten alkaa kasvattaa uutta hiilinielua. Kaikki eivät vain ymmärrä tai halua ymmärtää, että vain hakkaamalla ja kestävällä metsänhoidolla me voimme kestävästi hyödyntää metsäluontoamme. Koskemattoman metsän hiilinielu on vain ainutkertainen, se ei uusiinnu. Ja muukin puunkäyttö kuin rakentaminen korvaa valtaosaltaan fossiilisia, uusiintumattomia luonnonvaroja vähentäen maan uumeniin varastoituneen hiilen käyttöä ja tupruttamista ilmakehään.

Kajaani on viimeisten vuosien aikana investoinut rakentamiseen paljon. Viime vuosina on rakennettu enemmän kuin keskimääräinen investointikykymme sallii. Siitä huolimatta tänä aikana kaupunki ei ole saanut rakennettua yhtään puurakennusta. Onkohan sentään hirsilaavu tehty tuhopoltetun tilalle!?

Reilu 10 vuotta sitten, kun en ollut vielä päätöksenteon sivuraiteella, ehdotin, että keskuskentän jalkapallotekonurmen katsomo pitää rakentaa puusta. Vantaalle sellainen oli juuri silloin valmistumassa. Kenttäasiaa oli kuitenkin silloin viety eteenpäin niin nopeasti, että sanottiin, että olin ehdotuksellani myöhässä. Teräksestä se silloin tehtiin.

Mutta sen jälkeen on rakennettu paljon - kuten edellä sanottu - jo yli varojen, eikä yhtään puusta. Ei ole oltu edelläkävijä, on jääty jo pahasti jälkijunaan. Puumaakunnan keskukselle se on kyseenalainen kunnia.

Rautatieaseman viereen rakennettavan uuden matkakeskuksen alkuperäisisissä suunnitelmissa oli hieno katettu, paljon puurakenteita sisältänyt katos, oivallisen näköinen käyntikortti ja tervetulotoivotus Kajaaniin saapuville. Se pyyhittiin pois suunnitelmista.

Puumaakunnan pääkaupungin tulisi laittaa strategiansa uusiksi, ainakin puustrategian osalta. Pitäisi olla ennakkoluuloton ja eturintamassa. Oma rakentaminen vähenee väkisinkin vähäksi aikaa, mutta kaupungin pitää olla aktiivinen muuten. Kaavoituksessa on omat mahdollisuudet. Kaupunki voi myös tarjota yhteistyötä muille kaupungissa uutta rakentaville. Korjaus- ja korvaavassa rakentamisessa on myös mahdollisuutensa. Vanhan lyseon korjauksessa mahdollisuus jätettiin käyttämättä.

Yksi tuleva ja mielenkiintoisesti haastava hanke on Kruununpuodinmäen silta. Kun häpeätahra, linnanraunioiden yli menevä vaarallinen silta voidaan korvata uudella, pitää tehdä kokonaisvaltainen suunnitelma linnan restauroinnista edustavimmilleen ja samalla sovittaa Kruunupuodin mäen uusi puusilta samaan maisemaan.