Valtuustosta viisaita: Kuntaliitosselvitys ei lämmitä

Kajaanin kaupunginhallituksen Kaikkonen (vas.) esitti ja hallitus päätti esittää valtuustolle talousarviokirjaan kuntaliitosneuvottelukutsun.

Kuntien ja kaupunginhallituksen puheenjohtajilta kysyttiin (KS. 28.11.2019) kuntaliitoshalukkuudesta. Kajaanin aloite ymmärrettävästi sai tylyn vastaanoton. Kunnissa ei lämmetä Kajaanin liitosviritelmille. Kunnat haluavat säilyä itsenäisinä. Puheenjohtajien vastauksissa perusteltiin, , että kuntaliitokset keskittävät ja huonontavat jopa poistavat palveluja pieniltä kunnilta liitosalueiden reunoilta.

Naapurikuntien välistä järkevää yhteistyötä haluttaisiin lisää. Kajaanilla olisikin mahdollista toimia mm. kansalaisopiston ja rakennusvalvonnan yhteistyön edistäjänä.

Kuntien saamat valtio-osuudet ovat pienentyneet kahden vuosikymmenen aikana merkittävästi. Kunnat ovat samassa suhteessa leikanneet palveluja. Kainuun kunnat ovat supistaneetkin hallintoaan ja organisaatiotaan kaiken aikaa. Hallintohimmeleitä kuntien hallinnossa ei enää ole. Suurin merkittävä meno erä on sote-kustannukset. Ymmärrettävästi kunnat haluavat pitää ensihoidon ja lääkäripalvelut lähellään. Joissakin kunnissa sote viekin kuntatalouden kustannuksista valta-osan, jopa 70 % . Sote-kustannusten tehostamisessa ja johtamisessa onkin paljon kehittämisen paikkoja.

Kainuulaisten kuntien pelko ei ole aiheeton. Vatt (valtiontalouden tarkastusvirasto, 2017) tutki pari vuotta sitten kuntaliitosten vaikutuksia, ja saldo oli karu. Liitoksilla ei juurikaan saatu aikaan säästöjä. Palvelut keskittyivät suurimpiin liitoskuntiin ja pienet kuntataajamat ovat tyhjentyneet. Liitoskunnissa on nähty, miten katoaa terveyskeskus, taajamakoulu ja lopulta myös kauppa.

Jos Kainuun kuntien määrää olisi kuntaliitosten jälkeen 1-4 kuntaa, vähäinen kuntien määrä vaikuttaisi dramaattisesti koko maakunnan olemassaoloon. Yksi tai muutama kunta antaisi aiheen kyseenalaistaa ja poistaa valtakunnan tasolla koko Kainuun maakunta kartalta ja sen hallinto. Julkisen sektorin palvelujen tarjoajia kuten omaa ELY:ä ei tarvittaisi. Kun Kainuu ei olisi enää maakunta, päätökset tehtäisiin Oulusta käsin. Kainuuseen kohdistuvat "korvamerkityt" rahat siirtyisivät Oulun päätettäväksi. Kainuun Sote ja Kainuun ELY poistuisivat, päätöksenteko ja Kainuulle varatut valtio-osuudet ja yritystuet ja EU –rahat kohdistuisivat Pohjois-pohjanmaan kautta Kainuuseen. Pohjois-Pohjanmaan Sote ja ELY-päättäisivät asioista puolestamme. Kainuuseen kohdistuvat valtion tuet ja avustukset merkittävästi vähenisivät. Tämä voisi tarkoittaa pahimmillaan useiden kymmenien miljoonien eurojen poistumista Kainuun talousalueelta.

Kuntien määrällä olisi dramaattinen vaikutus Kainuuseen kohdistuviin valtio-osuuksiin. Jos Kainuu olisi yksi kunta, menetettäisiin valtio-osuuksia 20 miljoonaa euroa. Kuntaliitokset vievät palveluja etäämmälle ja lisäävät ja aktioivat muuttoliikettä reuna-alueilta suurimpiin kasvukeskuksiin. Kainuun muuttoliike suuntautuu kauemmas kuin lähimpään taajamaan tai kaupunkiin. Kainuusta muutetaan Ouluun, Jyväskylään, Kuopioon, Tampereelle. Pohjois-Ruotsi aikoinaan tyhjennettiin kymmenien kuntia yhdistämällä yhdeksi kunnaksi samalla poistaen tuet palveluista.

Palvelut on pidettävä riittävän lähellä ja elinkeinollisista mahdollisuuksista on myös huolehdittava. Parhaiten sen tekevät pienet ja suuret kainuulaiset kunnat.

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu.