Kainuu

Virtaava liike vie yli esteiden – "Parkourissa tärkeintä on vapaus"

Julkaistu: 26.9.2022 klo 14:32

Parkourissa siirtymä muuttuu mielen kuvista sulavaksi liikkeeksi askel tai hyppy kerrallaan. Roope Sinkkonen, Lukas Baumgartner ja Ristomatti Paulin kuvailevat suhdettaan parkouriin. Kajaanissa treenaavat harrastajat kertovat, että kuka tahansa voi kokeilla lajia.

Kajaanissa liikunnanohjaajaksi opiskeleva Roope Sinkkonen on harrastanut parkouria jo yli 11 vuotta. Kuva: Jussi Pohjavirta

Roope Sinkkonen kiinnittää kengännauhoja. Parkourissa käytetään ohutpohjaisia ja taipuvia kenkiä, jotka antavat parhaan tuntuman ympäristöön. Kuva: Jussi Pohjavirta

Roope Sinkkonen muistuttaa, että kukin harrastaja toimii omalla vastuullaan. Virallisesti rauniolinnassa ei saa kiipeillä, koska linna on suojeltu muinaismuistolain perusteella. Kuva: Jussi Pohjavirta

Ohutpohjaisilla kengillä loukkaantumisriski on parkourissa pienempi kuin paksumpipohjaisilla kengillä. Kuva: Jussi Pohjavirta

Roope Sinkkosen mukaan iso osa parkouria tapahtuu mielessä. Kuva: Jussi Pohjavirta

Roope Sinkkonen ja Ristomatti Paulin Kaukaveden edustalla. Kuva: Jussi Pohjavirta

Roope Sinkkonen ja hänen opiskelukaverinsa Mirdra Muhammad Abuhena (alla) olivat rauniolinnassa kuvaamassa parkour-videota, joka sijoittuu keskiajalle. Kuva: Jussi Pohjavirta

22-vuotias Ristomatti Paulin on harrastanut parkouria ala-asteikäisestä asti. Kuva: Jussi Pohjavirta

Ristomatti Paulin loikkaa esteeltä toiselle. Kuva: Jussi Pohjavirta

Ympäristö on parkourissa luovuuden lähde: kaiteet ja muurit rakennetussa ympäristössä, puut ja kalliot luonnossa. Kuva: Jussi Pohjavirta

Ristomatti Paulin nauttii parkourissa eniten vapaudesta. Lajissa ei tarvitse kilpailla toisia vastaan. Kuva: Jussi Pohjavirta

Parkourissa voi ottaa riskejä, mutta vain sen verran kuin itse haluaa. Liikkeiden takana on vuosien kova harjoittelu ja keskittyminen. Harrastajien mukaan kukin kantaa itsestään oman vastuunsa: "On tiedettävä, mitä tekee." Kuva: Jussi Pohjavirta

Lukas Baumgartnerin mukaan parkourissa lajin avaimia ovat harjoittelu ja intohimo. Kuva: Jussi Pohjavirta

Sana parkour syntyi vuonna 1998 ranskankielisestä sanasta parcours, joka tarkoittaa reittiä tai rataa. Kuva: Jussi Pohjavirta

"Liike on puhdas, kun sen voi tehdä missä vain haluaa, kun ympäristö muuttuu osaksi itseä", Lukas Baumgartner sanoo. Kuva: Jussi Pohjavirta

Lukas Baumgartner on ohjannut parkour-harrastajia Saksassa jo kuusi vuotta. Kuva: Jussi Pohjavirta

Roope Sinkkonen kiinnittää kengännauhoja. Parkourissa käytetään ohutpohjaisia ja taipuvia kenkiä, jotka antavat parhaan tuntuman ympäristöön. Kuva: Jussi Pohjavirta .

"Parkourin filosofia on perustelu, jonka aikuiset ihmiset tarvitsevat ulkona leikkimiseen."

Roope…

Tämä sisältö on vain tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tutustu 2 viikkoa maksutta »

Muut tilausvaihtoehdot

Kirjaudu tästä »

Tutustumistilaus päättyy automaattisesti. Tilaus sisältää verkon maksulliset sisällöt ja digitaalisen näköislehden.

Tämä sisältö on vain tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Lisää samasta aiheesta