Kotimaa

Yhä harvempi koronatartunnan saava kuolee tautiin – asiantuntija listaa tähän useita syitä

Kuolleisuus koronaviruksen aiheuttamaan covid-tautiin on pudonnut Suomessa viidestä prosentista puoleentoista prosenttiin. Syytä hengähtämiseen ei hyvästä kehityksestä huolimatta ole, sillä virus on yhä vaarallinen etenkin iäkkäille ja riskiryhmiin kuuluville.

Koronaviruskuolemat ovat kesän aikana olleet laskussa ympäri maailmaa.

Suomessa kuolleisuus todettuihin tapauksiin verrattuna on laskenut kevään lähes viidestä prosentista kesän puoleentoista prosenttiin. Ilmiön takana ei ole yksittäistä syytä.

– Tartuntoja on ollut nuoremmissa ikäryhmissä, mikä tarkoittaa vähemmän sairaala- ja tehohoitopotilaita, kertoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus).

Toiseksi tekijäksi Mäkijärvi nostaa sen, että hoivakotikuolemat on saatu estettyä turvatoimilla.

Jos koronapotilas kuitenkin joutuu sairaala- tai tehohoitoon, valmiudet pelastaa potilaan henki ovat paremmat kuin keväällä. Tieto viruksesta on lisääntynyt.

– Koronavirukseen sairastuneilla on suurempi riski saada veritulppa. Annamme heille verenohennuslääkkeitä, kertoo Mäkijärvi.

Lisäksi käytössä ovat muun muassa virusantibiootit ja kortisoni.

Mäkijärven mukaan Suomessa tehohoitopotilaista on menehtynyt 15 prosenttia, mikä merkitsee maailman parhaisiin kuuluvaa hoitoa. Tehohoitoon joutuneista koronapotilaista on maailmalla kuollut keskimäärin 30–40 prosenttia.

Valtaosa potilaista sairaalassa selviää ilman tehohoitoa.

Evoluutiobiologi ja ekologi Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta muistuttaa, ettei koronavirus ole muuttunut aiempaa vaarattomammaksi.

– Viruksesta on levinnyt tietty kanta, jossa on yhden emäksen muutos. Se leviää ehkä paremmin, mutta eroa vaarallisuudessa ei ole, hän sanoo.

– Nyt virus leviää nuorissa, mutta ajan mittaan se ei pysy nuorissa. Kuolleisuus vielä tulee, jos leviämistä ei estetä.

Aivelo nostaa esimerkiksi Pohjois-Makedonian, jossa on Skopjesta Suomeen tulleiden lentojen perusteella paljon tartuntoja. Monet lennoilla olivat perhettään tapaamassa olleita paikallisia.

Kuolleisuus oli alueella maltillista heinäkuussa, mutta on alkanut kiihtyä nopeasti elokuussa. Sama trendi näkyy muuallakin Balkanilla.

Koronaviruksella on edelleen sama leviämispotentiaali kuin alussa.

Edes prosentilla suomalaisista ei ole sairastamisen suojaa koronavirukselle, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n vasta-ainetesteistä.

Käytännössä koronavirus voi levitä esimerkiksi 70 prosenttiin väestöstä, jos mikään ei sitä estä. Näin kävi köyhässä ja eristäytyneessä Iquitoksen sademetsäkaupungissa Perussa. Kyseisellä alueella koronakuolleisuus jäi alle prosenttiin, mutta on epäselvää, saatiinko kaikki kuolemat rekisteröityä.

Evoluutiobiologi Aivelo arvioi maailmalta saatujen tietojen perusteella, että koronakuolleisuus asettuu 0,5–1 prosentin väliin, jos viruksen annetaan vapaasti levitä väestöön.

Koronaviruksen madaltuneisiin kuolleisuuslukuihin liittyy myös kevättä laajempi testaaminen.

Kun keväällä kaikkia flunssaoireisia ei pystytty testaamaan, nyt se on ollut mahdollista Suomessa.

Keväällä lievin oirein koronan sairastaneita on jäänyt huomaamatta. Vielä nytkin koronavirus voi jäädä toteamatta, jos sairastuneella ei ole oireita.