Ihmiset

Yhdessä: Järjestöt digiyhteiskunta-valmiuksien edistäjinä

Kansalaisjärjestöt ovat yhteiskunnan muutoksen korvaamattomia toimijoita. Ne haastavat, uudistavat ja täydentävät vallitsevia rakenteita.

Suomi on yhdistysten luvattu maa. Sanonta ei lupaa liikoja, sillä erilaisia järjestöjä on yhdistysrekisterin mukaan noin 100 000. Järjestötoiminta vaikuttaa paikasta riippumatta ja sen yhteisöllinen merkitys sekä aktivoiva rooli korostuu kaikkialla.

Palveluiden tuottaminen on tuttua kaupungeissa ja maaseuduilla, mutta järjestöjen täydentävän toiminnan rooli korostuu varmasti enemmän siellä, missä palveluita tai kilpailua palveluiden tuottamisesta on vähemmän.

Lähtökohtaisesti järjestöt voivat olla myös digiyhteiskuntavalmiuksien edistäjiä ja digiyhteiskunnan rakentajia. Toimijoita, jotka luovat uutta digiajan kansalaisyhteiskuntaa, tähän on hyvät edellytykset jo olemassakin. Siksi maakuntiin ja kuntiin yhä enenevissä määrissä perustetut kumppanuuspöydät ja -foorumit sekä laaditut ohjelmat, strategiat ja käsikirjat ovat tervetulleita.

Kun tunnetaan toimijakenttä, on yhteistyölle luonnollisesti paremmat edellytykset. Samoin kuin sille, että järjestöt ovat yhä vahvemmin mukana muutoksessa – sekä pysyäkseen itse kyydissä, että toimiakseen muutosajurina. Kansalaisjärjestöt ovat siis yhteiskunnan muutoksen korvaamattomia toimijoita: ne haastavat, uudistavat ja täydentävät vallitsevia rakenteita

Menossa oleva Järkevä hanke toteuttaa Suomessa tutkimusta jonka tavoitteena on selvittää suomalaisten järjestöjen digitalisaation, digiosaamisen, viestinnän ja median kehitystä. Hanke on osa Maa- ja metsätalousministeriön rahoitusta jossa toimijoina ovat Turun yliopiston Brahea-keskus, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry ja Kainuun Nuotta ry.

Tavoitteena on muodostaa yleiskuva siitä, mitä tarkasteltavana olevan näkökulman osalta maakunnissa jo tiedetään ja on tehty, sekä nostaa keskusteluun niitä kysymysten esille nostamia asioita, joita ei ole vielä ehditty, osattu tai ymmärretty edistää. Toisin sanoen toivotaan hyviä esimerkkejä, mutta joka tapauksessa edistetään asiaa.

Kuntatasolle edetään sen mukaan, miten sopivia esimerkkikuntia haastatteluissa esille nousee. Järjestötasoa ajatellen tavoitteena tässä luonnollisesti on se, että löydetään esimerkkejä siitä, miten järjestö tai yhdistys on jo onnistunut toiminnallaan edistämään digiyhteiskunta- ja/tai tietotalousnäkökulmaa.

Isossa kuvassa tutkimuksen kohdealueena on koko maa ja kohderyhmänä kaikki järjestöt, mutta käytännössä asiaa lähestytään maakuntien kautta. Maakuntiin on perustettu järjestökenttää kokovia kumppanuuspöytiä ja -foorumeita, järjestöasiain neuvottelukuntia ja järjestöjaoksia, sekä laadittu ohjelmia, strategioita, tiekarttoja ja käsikirjoja. Nämä maakunnalliset toimijat ovat täten luontevin foorumi käydä haastatteluin läpi tutkimuskysymyksiä.

Hankkeen tämänhetkisten tulosten mukaan digitalisaatio on helpottanut niin viestintää kuin muuta toimintaa sisäisestä työskentelystä hallinnosta jäsenpalveluihin ja laskuttamiseen. Kuten muussakin yhteiskunnassa, myös tässä kuluneet kaksi vuotta ovat tuoneet selvän loikan kehitykseen.

Esille on tullut myös se, että digitalisaatio on iso kokonaisuus hallittavaksi, eikä järjestöillä useinkaan riitä resurssit kaikkeen mitä voisi tehdä. Suunnitelmat, strategiat ja mittaaminenkin ovat arkipäivää vain murto-osalla järjestöistä. Yleistäen todettuna: mitä isompi järjestö, sitä pidemmällä ollaan digitalisaation kanssa. Tästä taas tunnistaa yhtäläisyyksiä edellä kuvattuihin järjestökentän keskittymisen tai eriarvoistumisen riskeihin.

Yhdessä-palsta on tuotettu 4H Kainuun, Kainuun Liikunnan, Kainuun Nuotan, MLL:n ja Kainuun Sanomien yhteistyönä. Palstalla kerrotaan alueellisesta järjestö-työstä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä.