Ihmiset

Yhdessä: Kainuulaisjärjestöt odottavat innolla järjestöasiain neuvottelukuntaa

"Neuvottelukuntaa tarvitaan Kainuussa, jotta järjestöjen ääni saadaan paremmin esille päätöksenteossa".

Yhdessä-palsta on tuotettu

4H Kainuun, Kainuun Liikunnan, Kainuun Nuotan ja Kainuun Sanomien yhteistyönä. Palstalla kerrotaan alueellisesta järjestötyöstä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Järjestöneuvottelukunta tai muu vastaava yhteistyörakenne löytyy jo monista Suomen maakunnista. Kainuu on yksi niistä, joissa sellaista on vielä toistaiseksi jouduttu odottamaan. Järjestöjen ja maakunnan yhteistyörakennetta on kuitenkin valmisteltu eri yhteyksissä jo varsin pitkälle maakuntahallinnossa tehtävää päätöksentekoa varten.

Yhteistyörakenteen arvolähtökohtana on järjestölähtöisyys, ja pohjatyöhön onkin osallistunut sekä viime-, että tänä vuonna useita kainuulaisia järjestötoimijoita.

Hallituksen jäsen Raimo Reinikainen Kainuun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä on varsinainen järjestöjen monitoimija. Reinikainen on mukana edellä mainitun yhdistyksen lisäksi eri toimihenkilörooleissa ja aktiviteeteissa Kainuun Lausujat ry:ssä, Eino Leino -talosäätiössä, Elias Lönnrot-seurassa sekä Kajaanin kaupunginteatterin Tuki ry:ssä.

Hän pitää järjestöasiain neuvottelukunnan perustamista tärkeänä järjestöjen aseman, tehtävien ja roolin selkeyttämiseksi ja vahvistamiseksi hyvinvoinnin edistämisessä ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa.

Suomen 4H-liiton Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vt. järjestöpäällikkö Tuomas Karjalainen on samoilla linjoilla. Karjalainen sanoo, että järjestöasiain neuvottelukuntaa tarvitaan Kainuuseen, jotta järjestöjen ääni saadaan paremmin esille päätöksenteossa.

– Järjestökentällä on hyvä olla yksi yhteinen edunvalvonta- ja yhteistyöelin, hän tiivistää.

Karjalainen pitääkin järjestöasiain neuvottelukunnan tärkeimpänä tehtävänä toimimista järjestökentän äänitorvena julkiseen sektoriin päin. Reinikaisen näkemys on, että järjestöasiain neuvottelukunnan tärkein tehtävä on toimia tiedonvälittäjänä niin, että eri osapuolet saavat riittävät ja tarpeelliset tiedot toimintojen yhteensovittamiseksi.

– Voisimme entistä paremmin ja reaaliaikaisemmin kehittää ja järjestää toimintaamme tukemaan viranomaistoimintaa ja myös viranomaiset pystyvät paremmin näkemään, tukemaan ja hyödyntämään järjestöjen mahdollisuuksia luoda mielekästä ja merkityksellistä toimintaa, Reinikainen sanoo.

Tämä parantaa järjestöjen jäsenten ja kohderyhmien osallisuutta ja osallistumismahdollisuuksia.

– Minua on koulutus-, kulttuuri- ja sosiaalialan monitoimijana vaivannut huoli, ettei näiden eri tahojen toimintoja ole saatu koordinoitua mielekkäästi toisiaan tukeviksi niin, että tarpeet ja mahdollisuudet kohtaisivat, vältyttäisiin turhilta päällekkäistoimilta ja löydettäisiin havaittujen puutteiden toteuttamiseen soveltuvia, sektorirajojakin rikkovia toimintatapoja, Reinikainen pohtii.

Järjestökentän moninaisten toimintamahdollisuuksien näkyväksi tekeminen onkin olennaista järjestöasiain neuvottelukunnan toiminnassa.

Tuomas Karjalainen näkee osallisuuden toteutuvan neuvottelukunnassa yhteistyön kautta. Tällöin näkyvyys ja tietoisuus eri järjestötoiminnoista ja kohderyhmistä lisääntyy. Yhteistyön lisääntyminen järjestökentässä tuo järjestöille ja niiden edustamille jäsenille ja kohderyhmille paremmat vaikuttamismahdollisuudet.

Järjestöasiain neuvottelukunnalle näyttää siis olevan kova tarve, ja tahtotilaa yhteistyölle järjestökentältä löytyy. Monet kainuulaiset järjestötoimijat odottavat pääsevänsä tekemään yhteistyötä paitsi toistensa, myös julkisen sektorin kanssa entistä tehokkaammin ja mielekkäämmin.