Ihmiset

Yhdessä: Oma talo nostaa kylähenkeä – kolme kylää kertoo kylätalonsa merkityksestä

Kyläyhdistykset saavat rahaa ylläpitokustannuksiin niin piirakkapuodista kuin vuokrista. Kylätalojen verkostossa on paljon mahdollisuuksia, kun kylien palveluja ja toimintoja kehitetään.

Kainuun Nuotta ry:n tilastojen mukaan Kainuussa on yli 120 kylätaloksi luokiteltavaa rakennusta. Kyläyhdistysten omistuksessa on 75, ja loput ovat kuntien, metsästysseurojen, nuorisoseurojen tai yritysten omistamia.

Lentiiran yläyhdistys osti lakkautetun kyläkoulun kiinteistöt nimelliseen hintaan vuoden 2011 lopulla. Ostamiseen ei rahaa kulunut kuin viisikymppiä, mutta kolmen kiinteistön ylläpitokustannukset ovat toinen juttu.

– Kiinteistöjen ylläpito maksaa vuosittain hieman yli 20 000 euroa. Kaikissa kiinteistöissä on lämmöt päällä ympäri vuoden, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Pesonen kertoo.

Kahdessa asunnossa on vakituiset vuokra-asunnot, ja kolmessa muussa asunnossa majoittuu tilapäisesti vieraita aina silloin tällöin. Kuhmon kaupungin toimitila-avustus on suuruudeltaan 1 600 euroa.

– Meidän talouden tärkein tukijalka on joka lauantai avoinna oleva kahvila-piirakkapuoti. Ilman siitä saatavia tuloja emme pärjäisi. Hiljaisena talviaikana siellä käy 40 henkilöä päivässä ja vilkkaimpana kesäaikana yli 200, Pesonen kertoo.

Kylätalon merkitys on Lentiiran äärettömän tärkeä.

– Kylätalo on tämän kylän sydän. Kaikki mitä kylällä tapahtuu, se talolla pidetään. Kylätalo yhdistää myös Lentiiran vakituiset asukkaat ja alueen vapaa-ajan asukkaat, Matti Pesonen korostaa.

Talkoissa tutustutaan

Paltaniemen kyläyhdistys Kajaanissa osti kylän tyhjilleen jääneen koulurakennuksen samoihin aikoihin. Kymmenessä vuodessa kylätalosta on kehittynyt paikka, joka kokoaa yhteen vanhat ja uudet kyläläiset.

– Ilman kylätaloa meillä ei olisi mitään. Missä me toisiamme näkisimme, kun ei täällä ole enää kauppaa, koulua eikä postia? Kylätalon talkoissa uudet ja vanhat kyläläiset oppivat tuntemaan toisensa, kyläyhdistyksen sihteeri Pirjo Ahqvist toteaa.

Parin vuoden päästä 140 vuoden ikään tulevan rakennuksen ylläpitokustannukset vuositasolla ovat noin 10 000 euroa.

– Kylätalo on erittäin suosittu perhejuhlien pitopaikka, ja vuokratulot ovat merkittävä tulolähde. Kyläyhdistys järjestää lisäksi erilaisia tapahtumia. Noista talkoilla järjestettävistä tapahtumista saamme noin puolet talon ylläpitoon tarvittavista varoista, Ahlqvist kertoo.

Kaikki hyötyvät

Korpelan kyläyhdistys Suomussalmella myi reilut kolme vuotta sitten omistamansa kylätalon pieneläinhoitolaksi.

Yhdistys pyöritti pitkään taloa talkoovoimin, mutta ryhmämatkailijoiden katoaminen pisti porukan miettimään muita vaihtoehtoja. Ja kun samaan aikaan kylätalon vuokra-asunnoissa asuneet vuokralaiset vähenivät, niin myyntipäätös oli tehtävä.

– Saimme pitkään talon ylläpitoon tarvittavat rahat erilaisilta bussiryhmiltä, jotka pysähtyivät yöpymään ja syömään tässä matkan varrella. Sitten se alkoi mennä niin pieneksi, että meidän oli tehtävä lisää talkoita, jotta saimme kulut katettua, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Keijo Mulari taustoittaa.

Yhteistyö entisen kylätalon omistavan eläinhoitolan kanssa on sujunut mallikkaasti.

– Meillä on mahdollisuus pitää talolla kokouksia ja tapahtumia nimellistä korvausta vastaan. Koska tiedämme mitä talon ylläpito maksaa, niin ihan mieluusti siitä maksetaan. Kylän hyvä yhteishenki mahdollisti aikanaan sen, että saatoimme lakkautetun kyläkoulun ostaa ja pyörittää toimintaa, Mulari kertoo.

Kainuulainen maaseutu tarvitsee palveluita tulevaisuudessakin ja Kainuun Nuotan toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen korostaa kylätaloverkoston olevan valmis pohja kehitystyölle.

– Tässä kylätalojen verkostossa on paljon mahdollisuuksia, kun palveluja ja toimintoja kylille kehitetään. Kun Kainuuta kehitetään, niin tätä verkostoa ei saa unohtaa, korostaa Karppinen.

Yhdessä-palsta on tuotettu 4H Kainuun, Kainuun Liikunnan, Kainuun Nuotan, MLL:n ja Kainuun Sanomien yhteistyönä. Palstalla kerrotaan alueellisesta järjestötyöstä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä.