Yhdessä: Poikkeusaika synnytti nopeasti auttajien verkoston Kainuuseen

Koronan aiheuttama poikkeuksellinen aika on synnyttänyt laajan auttajien verkoston myös Kainuun kuntiin. Esimerkiksi kylä- ja kaupunginosayhdistysten yhteydessä toimii satoja vapaaehtoisia, jotka tarjoavat maksutta apua ikäihmisten kauppa-asiointiin.

Kajaanin Paltaniemellä naapuriapua tarjoavat Pirjo Ahlqvist ja Tuula Siipola lähtivät innolla mukaan toimintaan, joka on tuonut takaisin entisaikojen naapuriavun ja vahvan yhteisöllisyyden tunteen.

Auttajat saavat tiedon kauppa-apua toivovista oman kylän WhatsApp -ryhmän tai suorien puhelinsoittojen kautta.

Paltaniemeläisille on muodostunut oma autettavien verkosto. Yleensä Ahlqvist ja Siipola laittavat omille kauppa-asioille lähtiessään someviestiä tai soittelevat oman rinkinsä väelle, onko kenelläkään ostostarpeita.

– Pari kertaa viikossa omille asioille lähtiessä laitan viestiä, että nyt olen lähdössä kauppaan, tarvitseeko joku jotain, Ahlqvist kuvailee.

Kauppaostokset he tekevät omalla rahallaan, toimittavat ostokset niitä pyytäneen kotioven eteen kuitin kera, jolloin autettava voi sitten maksaa ostot verkkopankin kautta.

Auttajat eivät mene autettavan kotiin sisälle, vaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti kaikki toimii koronan edellyttämien varovaisuus- ja hygieniasääntöjen mukaan ilman turhia henkilökontakteja.

– Tämä toiminta tuo itselle mukavalla tavalla mieleen vanhan ajan yhteisöllisyyden. Kunhan tämä epidemia on ohi, entisaikojen kyläilykulttuuri ryöpsähtää varmasti valloilleen, Ahlqvist naurahtaa.

Paltaniemen kyläapuringin aktiivit kiittelevät kotikyläänsä lämpimän yhteisölliseksi alueeksi, jolta löytyy yhteishenkeä.

– Ilmoittauduimme tähän toimintaan mukaan Kainuun Nuotan kautta. Sieltä on saatu tarkat ohjeet muun muassa hygienia-asioista ja toimintavoista.

Valtakunnallisesti vapaaehtoistoimijoiden korona-apua koordinoi Suomen Punainen Risti SPR, joka on myös kainuulaisten toimijoiden tukena.

Kaupunkilehti Koti-Kajaani ja Kainuun Nuotta ry ovat koonneet Kainuun kuntiin auttajien verkostoa ja mukana on jo satoja vapaaehtoisia, jotka ovat allekirjoittaneet sitoumuksen ja saaneet tarkat evästykset pelisäännöistä. Esimerkiksi naapuriavun saajan kotiin ei mennä sisälle sekä noudatetaan tarkoin hygieniasta ja turvallisuudesta annettuja ohjeita.

– Tavoitteena on tuottaa turvallista kotiapupalvelua sitä tarvitseville. Meille on tärkeää, että jokainen mukaan lähtijä on aidosti oikealla asialla, Kainuun Nuotan toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen kuvailee.

Nuotan naapuriapuverkostossa on yli 150 kainuulaista yhdistystä kaikkien kuntien alueella. Järjestöissä on toimijoita yli 6000, joista naapuriaputoimintaan osallistuu useita satoja vapaaehtoisia.

Vapaaehtoisten toimijoiden verkostoja on Karppisen mukaan muitakin. Monet yhdistykset ovat luoneet omia viestiryhmiä esimerkiksi WhatsAppiin, jota kautta apua tarvitsevat voivat välittää toiveitaan. Toimintaa on kolmella tasolla: Koti-Kajaanin ja Nuotan verkosto, kylä- ja kaupunginosayhdistysten verkosto ja itsenäisesti toimintaan lähteneet auttajat.

Apua voivat siis tarjota myös itsenäiset toimijat esimerkiksi omille naapureille, mutta kaikessa avun tarjonnassa ja vastaanottamisessa on tärkeää muistaa turvallisuus. Kriisiajat kun saavat usein myös epärehellisiä toimijoita liikkeelle.

Yhdessä-palsta on tuotettu 4H Kainuun, Kainuun Liikunnan, Kainuun Nuotan ja Kainuun Sanomien yhteistyönä. Palstalla kerrotaan alueellisesta järjestötyöstä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä.