Yhdessä: Tiet, tietoyhteydet ja rakennusluvat parantavat maaseudun elinvoimaa

Nopeat tietoliikenneyhteydet, hyväkuntoiset tiet, uudisrakentamisen rakennusluvat ja lähikoulut vaikuttavat merkittävästi maaseutukylien elinvoimaan. Myös lähikaupat ovat tärkeitä, arvioi erityisasiantuntija Tarja Lukkari harvaan asutun maaseudun HAMA-verkostosta.

Sotkamossa asuva Lukkari toimii valtakunnallisen verkoston asiantuntijatehtävissä. Hän sanoo, että toimintatavat vaihtelevat eri kunnissa.

Koko maassa nopean tietoliikenneverkon rakentaminen on edelleen kesken. Kainuussa monille kylille on saatu valokuituyhteys, ja uusia tulee muun muassa Paltamon Vaarankylälle sekä Kuhmon etelä- ja länsiosiin. Toimiva tietoverkko on tärkeä asia niin asukkaiden kuin kylissä toimivien yritystenkin kannalta.

Lukkari toivoo, ettei nykyinen kyläkoulu- ja kyläkauppaverkosto ainakaan enää supistuisi.

Hän perääkin ajatusmallin muutosta. Kunnissa pitäisi päästä siihen, ettei palveluja lopeteta, vaan lähtökohtana olisi uusien asukkaiden saaminen palveluja kehittämällä sekä rakennusmahdollisuuksia edistämällä.

Maaseudulle rakentaminen sekä vapaa-ajan asuntojen muuttaminen asumiskäyttöön ovat Lukkarin mielestä tärkeitä tässä kokonaisuudessa.

– On kuntia, joissa myönnetään rakennuslupia myös vesistöjen äärelle ja kuntia, joissa maaseuturakentamiseen suhtaudutaan nihkeästi, Lukkari arvioi.

Kainuussa kiitosta maaseudun kehittämiseen suhtautumisesta saa Sotkamon kunta, jonka yhtenä tavoitteena on uusien asukkaiden saaminen niin taajamiin kuin maaseudulle.

Veroprosenttiaan juuri laskenut Sotkamon kunta toivoo saavansa uusia asukkaita matkailun, kaivostoiminnan ja muun elinkeinotoiminnan tuomien uusien työpaikkojen myötä. Kunnanhallituksen puheenjohtajan Sakari Seppäsen (kesk.) mukaan tavoitteeseen tähdätään muun muassa turhaa lupabyrokratiaa purkamalla esimerkiksi maaseudun rakennusluvissa ja kesämökkien muuttamisessa vakituisiksi asunnoiksi.

– Mahdollisimman vähän rajoitteita lupien saamiseen, riittää, kun lakien ja määräysten mukaan mennään, hän kiteyttää.

Seppäsen mukaan Nuasjärven ympäristö on laaja Kajaanin ja Sotkamon yhdistävä alue, jonka tonttitarjontaan ja rakentamismahdollisuuksiin kuntien kannattaisi yhdessä panostaa. Uusien asukkaiden saaminen on tärkeää kummankin kunnan kehittämisen ja verotulojenkin näkökulmasta.

Yhdessä-palsta on tuotettu 4H Kainuun, Kainuun Liikunnan, Kainuun Nuotan, MLL:n ja Kainuun Sanomien yhteistyönä. Palstalla kerrotaan alueellisesta järjestötyöstä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Kainuun Nuotan puheenjohtaja Markku Väisänen Paltamosta näkee toimivat nettiyhteydet sekä tiestön kunnon ja talvikunnossapidon tärkeiksi. Myös yksityisteiden kunnosta on pidettävä huolta.

– Kiinteistöveroa vastaan ei kylillä ole paljon saatu. Myös rakennusluvilla on tärkeä merkitys muun muassa työvoiman saatavuuden kannalta, hän tähdentää.

Kainuun kylien yhteistyötä kehittävän Kainuun Nuotta toivoo erityisesti, että kainuulaisten kuntien maankäyttöohjelmissa painotetaan maaseutuystävällisempään suuntaan. Järjestölle tulleissa viesteissä todetaan lukuisien maaseudun rakennuslupien tyssänneen jopa ennen rakennusluvan hakuvaihetta.

Kajaanissa Vuolijoen aluelautakunnassa vaikuttava Jussi Soini näkee kaupungin maankäyttöpoliittisen ohjelman olevan kielteinen maaseuturakentamiselle. Useita rakennushankkeita Vuolijoella ja koko Kajaanissa on tyssännyt jo prosessin alkumetreillä, kun rakennuslupia haja-alueelle on torpattu maankäyttöpoliittisen ohjelman perusteella.

Kajaanissa suurin osa maaseutualueesta on kaavoitettu yleiskaavatasoisesti. Poikkeamislupia harkitaan tapauskohtaisesti ja rakennusluvan saamiseen tarvitaan erityisiä syitä. Haja-alueen rakennuslupia Kajaanissa on myönnetty viime vuosina kahdeksan kappaleen vuosivauhdilla.

Kaavamääräykset ovat keskeisessä asemassa myös muissa kunnissa. Kaavoittamattomilla ranta-alueilla rakennusoikeus perustuu kantatilamitoitukseen ja rantaviivan pituuteen. Sotkamossa on tehty kaava-alueen ulkopuolelle viime vuosina kolmesta yhdeksään taloa ja Suomussalmella viimeisten viiden vuoden aikana yhteensä 12 uutta asuinrakennusta.

Oman vaatimuksensa rakennuslupien myöntämiseen tuovat kulkuyhteydet yleiselle tielle, käyttövesi ja jäteveden käsittely lain mukaisesti.

Mahdollisimman vähän rajoitteita lupien saamiseen, riittää, kun lakien ja määräysten mukaan mennään.