Kotimaa

Haatainen vakuuttaa, että hallitus ei palaa Sipilän hallituksen aktiivimalliin – etuuksia ei leikata, jos työtön ei työllisty

Hallitus julkisti keskiviikkona uuden työhaun mallin, jossa on nähty yhtäläisyyksiä Juha Sipilän hallituksen aktiivimalliin. Työministeri Tuula Haatainen sanoo, että aktiivimalliin ei olla palaamassa. Malli oli epäreilu, kun yrittämisestä ei palkittu, vaan rangaistiin epäonnistumisesta työn haussa.

Helsinki

Työministeri Tuula Haatainen (sd) syvensi tänään hallituksen budjettiriihessä tekemiä työllisyysratkaisuja. Työnhaun uusi pohjoismainen malli on jo nähty paluuna Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aktiivimalliin, jolla työttömiä patistettiin työllistymään.

– Antti Rinteen (sd.) hallitus ensi töikseen purki aktiivimallin, koska se oli epäonnistunut ja epäoikeudenmukainen. Siihen liittyi työttömälle onnistumisen pakko. Työttömyysetuutta leikattiin, jos työtön ei onnistunut työllistymään. Siksi siitä luovuttiin. Yksilöllisen työnhaun malli ei edellytä työttömältä onnistumista, mutta se edellyttää, että etsii töitä. Tämä on aina ollut sosiaalipolitiikan peruskiviä, että on vastikkeellisuutta, eli että työtön etsii töitä.

Edellisen hallituksen aktiivimallissa työttömän piti kolmen kuukauden aikana olla töissä 18 tuntia tai ansaita yritystoiminnassa vähintään 241 euroa tai olla yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa, jotta työtön vältti korvausleikkurin.

Merkittävä ero Haataisen mukaan on myös se, että työttömien palveluista tehdään tiiviit ja yksilölliset ja ne alkavat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. TE -toimistoihin palkataan noin 1200 työntekijää lisää, jotta yksilöllinen työnhaku on mahdollista.

– Nykyisin työllisyyspalvelut ovat kuin etäinen serkku, joka soittaa kerran kolmessa kuukaudessa kyselläkseen, että miten menee. Nyt tätä korjataan.

Haatainen painotti, että työttömän on voitava suoriutua niistä velvoitteista, joita hänelle asetetaan.

– Keneltäkään ei pidä edellyttää sellaista, mihin hän ei itse kykene.

Työmahdollisuuksien hakemisesta voidaan Haataisen mukaan poiketa työkyvyn, osaamisen tai vaikean työmarkkinatilanteen perusteella. Kriteerit ovat valmisteilla.

Työmahdollisuuksien hakemiseksi lasketaan jatkossa kaikkia tapaamiset, rekrytapahtumat, koulutukset ja yhteydenotot.

Haatainen uskoo paikallisen sopimisen edistyvän

Paikallinen sopiminen ei edennyt hallituksen budjettiriihessä, vaan ratkaisun hieromista jatketaan työmarkkinajärjestöjen kesken. Juuri ennen budjettineuvotteluja paikallisen sopimisen suuntaviivoja etsinyt kolmikantainen työryhmä jäi erimieliseksi.

– Uskon, että päästään maaliin, vaikka osapuolilla erilaisia mielipiteitä, Haatainen totesi.

Hänen mukaansa asia koskettaa niin paljon työmarkkinaosapuolia, että ratkaisun on sieltä löydyttävä.

– Odotamme sieltä tuloksia niin, että maaliskuun ensimmäisenä päivänä työllistämisen edistämisen ministeriryhmälle tuodaan ryhmän aikaan saamat asiat, ja sitten niihin palataan puoliväliriihessä.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että paikallista sopimista edistetään, mutta reunaehto on, että se tapahtuu työehtosopimusten puitteissa.

Osatyökykyiset töihin

Työministeriö valmistelee kiireellä Suomen mallia osatyökykyisten työllistämiseksi. Projekti on nimeltään välittäjä ja siinä on otettu mallia Ruotsista, jossa vajaatyökykyisten ja vammaisten työllistäminen on järjestetty valtakunnallisen organisaation, Samhallin kautta. Samhall työllistää jo noin 25 000 ihmistä.

Haatainen painotti, että kyse on myös inhimillisyydestä.

– Osattomuuden hinta on aina suurempi kuin osallisuuden mahdollistaminen. Kaikilla on osaamista, jota voi hyödyntää työmarkkinoilla. Nyt rakennetaan toimija, joka välittää osatyökykyisiä yrityksille.

Projektin takaraja on tammikuun loppu.