Kotimaa

Hallituskriisi iski heti seuraavalla viikolla virkavalojen vannomisesta – Ministeri Junnilan tapaus: Helleaalto sulatti jo liiman kumppanien väliltä

Orpon hallituksen ensimmäisellä kokonaisella työviikolla jo yksi puolueista äänesti hallitusrintamaa vastaan. Eduskunnan suureen saliin pölähti vaa'ankielipolitiikka, kun perussuomalaisten elinkeinoministeri Vilhelm Junnila lähtee töihinsä ilman yhden hallituspuolueen eli rkp:n luottamusta.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on istunut vasta reilun viikon. Keskiviikon tapahtumat eduskunnassa, jossa hallituspuolue rkp lipesi hallitusrintamasta elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) luottamusäänestyksessä, osoittivat, että liima hallituspuolueiden välillä on nyt sulanut pois.

Tilanne alkoi, kun Junnilan epäiltyjen äärioikeistosympatioiden takia vihreät laittoi eduskunnan äänestämään tuoreen ministerin luottamuksesta. Jos Junnila olisi hävinnyt keskiviikkoisen äänestyksen, hän olisi menettänyt ministeriytensä.

Sinällään luottamusäänestysten tehtailu on kotimaan politiikan arkipäivää. Sitä opposition kuuluukin tehdä, eli sen tulee pyrkiä eduskunnan isossa salissa kaatamaan hallituksen esityksiä, ohjelmia, ministereitä – ja välillä välikysymysäänestyksin pyrkiä kaatamaan jopa koko hallitus.

Käytännössä enemmistöhallitus ei näissä koskaan kaadu, koska hallitusrintamasta ei ole meillä tapana livetä – ainakaan koko puolueena – eduskunnan suuressa salissa.

Hallitusrintamasta harvoin livetään

Sen sijaan erikoista ja "ei-todellakaan-arkipäivää" oli se, että juuri äskettäin hallitusohjelman hyväksynyt ja hallitusohjelmaan liittynyt rkp, joka normaalisti tunnetaan politiikassa hyvin joustavana hallituskumppanina, irtosi äänestyksessä hallitusrintamasta.

Rkp:n edustajista seitsemän äänesti Junnilan luottamusta vastaan eli opposition mukana, ja kolme äänesti tyhjää. Puolesta ei äänestänyt kukaan.

Junnila sai eduskunnan luottamuksen vain äänin 95–86. Käytännössä äänestys oli niin tiukka, että se olisi voinut kääntyä kummin päin tahansa.

Nyt sattui käymään vain niin, että oppositiopuolueen edustajia oli enemmän poissa äänestyksestä kuin hallituspuolueen edustajia ja rkp:n kansanedustajista osa äänesti tyhjää.

Erikoinen kuriositeetti oli sekin, että kokoomuskonkari Ben Zyskowicz ilmoittautui äänestyksessä poissaolevaksi, vaikka oli eduskunnassa paikalla. Epäluottamuslauseen oli osaltaan saanut aikaan epäilty natsivitsi, mikä selittänee paljon. Zyskowicz on aiemmin kertonut sukulaistensa kohtaloista Auschwitzissa.

Orpolla tuumauksen paikka

Vaikka jokainen hallituspuolue päättää itse omista ministerivalinnoistaan, näiden pitäisi kyetä edustamaan hallituksen yhteistä linjaa. Junnilalle paljon kansainvälisiä tehtäviä sisältävä elinkeinoministerin pesti voi olla nähdyn alun jälkeen kovasti vaikea.

Keskiviikkoaamupäivän tapahtumat eduskunnassa täyttävät hallituskriisin tunnusmerkit. Mikäli Junnila ei olisi äänestystä voittanut, vaarassa olisi kenties ollut koko hallituksen jatko.

Edelleen vaarana on, että rkp ei jatkossa kykene käytännön hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa. Perussuomalaisilla tuskin on hallituksessa rkp:n tempun jälkeen korkeaa luottamusta rkp:tä kohtaan tai toisin päin.

Nykyisillä hallituspuolueilla on yhteensä vain 109 kansanedustajaa eduskunnan 200:sta, jolloin kymmenen ruotsalaisen eduskuntaryhmän kansanedustajan lähtö hallituksesta (eli rkp:n yhdeksän edustajan sekä Ahvenanmaan edustajan) veisi hallituksen nauttiman eduskunnan enemmistön tuen.

Rkp pelaa nyt isoa kättä

Suomessa ei politiikassa ole totuttu vaa'ankielipolitiikkaan. Se tarkoittaa politiikan tyyliä, jossa hallituksessa tai oppositiossa oleva pieni, mutta ratkaisevassa asemassa oleva puolue saattaa vaa'ankielen lailla heilahdella opposition ja hallituksen kantojen välillä. Tällaisessa politiikan ilmapiirissä on tyypillisesti hyvin vaikea tehdä kauaskantoista ja rakentavaa politiikkaa.

Vaa'ankieliasemaansa hyödyntämällä pieni puolue maksimoi valtansa huomattavasti omaa paikkamääräänsä suuremmaksi. Usein tätä taktiikkaa ovat Euroopassa käyttäneet etenkin oikeistopopulistiset puolueet kuten tanskalainen Dansk Folkeparti.

Käytännössä rkp:n manööverissä oli kyse juuri vaa'ankielipolitiikasta. Rkp osoitti, että sillä on tahto, kyky ja motivaatio halutessaan äänestää omaa hallitustaan vastaan tilanteessa, jossa se on napit vastakkain perussuomalaisten kanssa.

Kun vaa'ankieliasetta on käytetty kerran, sen käyttökynnys madaltuu.

Petteri Orpon vasta alkaneelle pääministeritaipaleelle uusi tilanne ei ainakaan hyvää lupaa.

Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.

6927233

Hallitusrintamasta ei ole meillä tapana livetä – ainakaan koko puolueena – eduskunnan suuressa salissa.