Kotimaa

Ministeri Haavistolta tivattiin: Myönnättekö rikkoneenne lakia? Haavisto: ''Otan moitteet vastaan''

Vihreitä syytettiin eduskunnassa disinformaatiokampanjasta Haaviston valkopesemiseksi lasten varjolla.

Ulkoministeri Pekka Haavisto ei (vihr.) myöntänyt rikkoneensa lakia, kun eduskunta perjantaina alkoi käsitellä hänen toimintaansa konsulipäällikkö Pasi Tuomisen virkajärjestelyissä.

– Moitteet otan vastaan ja huomioon kaikissa tulevissa toimissani, Haavisto sanoi ja antoi tuleville ulkoministereille ohjeen, että vaikeat asiat on hoidettava.

Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen ja ryhmästä erotettu Ano Turtiainen esittivät Haavistolle epäluottamusta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Turtiaisen mielestä Haavistoa vastaan olisi nostettava syyte.

Perussuomalaisten Olli Immonen sen sijaan yhtyi perustuslakivaliokunnan kantaan, ettei syytekynnys ylittynyt. Sitä perussuomalaiset eivät kyseenalaistaneet.

Wille Rydman (kok.) kysyi Haavistolta, myöntääkö tämä toimineensa lainvastaisesti perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaisesti vai oikeuttaako hyvä tarkoitus rikkomaan lakia.

Ville Tavion (ps.) mukaan se, ettei Haavisto ole myöntänyt toimineensa lainvastaisesti, on oikeusvaltiota kyseenalaistavaa toimintaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Asiantuntijoihin vedottiin

Kimmo Kiljusen (sd.) mukaan Haavisto on pyrkinyt toimimaan parhain päin, mikä koskee suomalaisia al-Holin leirin lapsia.

– Myös asiantuntijoista suurin osa oli sitä mieltä, ettei hän toiminut lainvastaisesti.

Rydman ihmetteli Haaviston puolustamista sillä, että lukumääräisesti suurin osa kuulluista asiantuntijoista oli sitä mieltä, ettei Haavisto olisi rikkonut lakia.

Bella Forsgrénin (vihr.) mukaan vihreiden vastalause ei perustunut asiantuntijoiden määrään vaan heidän lausuntoihinsa ja niiden perusteluihin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Moni leimaa vastalauseen poliittiseksi siihen tutustumatta.

Markus Lohi (kesk.) muistutti henkilön olevan syytön, jos asia ei etene valtakunnanoikeuteen.

– On tärkeä pitää oikeudellinen prosessi tarkkaan erossa poliittisesta prosessista.

Johannes Koskinen (sd.) totesi, että vaikka perustuslakivaliokunnan mielestä on rikottu hallintolakia ja ulkoasiainhallintolakia, on tulkinnanvaraista, onko rikoslakia rikottu.

"Täydellinen kardinaalirike"

Ben Zyskowicz (kok.) ihmetteli, että vihreät spinnaavat verkossa, että oli oikein ryhtyä auttamaan al-Holin leirin lapsia.

– Tässä asiassa ei ole siitä kyse, vaan siitä, miten kohdeltiin eri mieltä ministerin kanssa ollutta virkamiestä. Se, että yritettiin koota hallitusrintamaa hoitamaan tätä asiaa, on täydellinen kardinaalirike perustuslakivaliokunnan työtä kohtaan.

Pauli Kiurun (kok.) mielestä vihreä eduskuntaryhmä ansaitsee mitalin siitä disinformaatiokampanjasta, jolla keskustelua on johdettu harhaan.

– Puhutte kauniisti oikeusvaltioperiaatteesta, mutta ette ole sisäistäneet, miten sen pitäisi näkyä teidän omassa käyttäytymisessänne.

Markus Lohen mielestä se, miten valiokunnan mietinnöstä on viestitty, rapauttaa perustuslakivaliokunnan arvovaltaa.

Markku Eestilä (kesk.) sanoi, ettei minkään puolueen pidä alkaa jakaa sellaista viestiä, että ministerin hyvät tarkoitukset olisivat peruste rikkoa lakia.

Muun muassa Mari Holopainen (vihr.) ja Anders Adlercreuz (r.) pitivät ongelmallisena, että Haavistoa vastaan muistutuksen tehneet kansanedustajat osallistuivat asian käsittelyn valiokunnassa.

Mikko Kinnunen (kesk.) oli huolissaan salassa pidettävien asiakirjojen vuotamisesta ja siitä, että mietintöä on kyseenalaistettu jälkeenpäin ja valiokuntaneuvoksen ammattitaitoa arvosteltu.

Tausta

lähes vuosi

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) virkatoimien laillisuutta tutkittiin opposition kymmenen kansanedustajan tekemän muistutuksen perusteella.

Muistutuksen tekivät 19.12.2019 Mari Rantanen (ps.) Heikki Vestman (kok.), Veijo Niemi (ps.) Jari Ronkainen (ps.), Jussi Wihonen (ps.), Tom Packalén (ps.), Kalle Jokinen (kok.), Kari Tolvanen (kok.), Wille Rydman (kok) ja Sari Tanus (kd.).

Perustuslakivaliokunta päätti 19.2.2020 pyytää esitutkintaa Haaviston menettelystä konsulipäällikön virkajärjestelyissä.

Esitutkintapyyntö rajattiin koskemaan Haaviston menettelyä ulkoministeriön konsulipäällikön virkajärjestelyissä. Keskusrikospoliisin suorittama esitutkinta valmistui heinäkuussa.

Perustuslakivaliokunta sai mietintönsä valmiiksi viime keskiviikkona. Siinä se esitti, ettei syytettä Haavistoa vastaan nosteta, koska korotettu syytekynnys ei ylittynyt.

Haavisto oli kuitenkin toiminut hallintolain ja ulkoasiainhallintolain vastaisesti pyrkiessään siirtämään konsulipäällikön toisiin tehtäviin al-Holin leiriin liittyneen erimielisyyden takia. Perustuslakivaliokunnan mielestä Haaviston menettelyn moitittavuutta ei voida pitää kokonaisuutena arvioiden vähäisenä.

Lopullisesti syytteen nostamatta jättämisestä päättää eduskunnan täysistunto. Juridinen prosessi päättyy siihen.

Haavistolle esitettävässä epäluottamuslauseessa kysymys on poliittisesta vastuusta. Jos Haavisto saisi eduskunnalta epäluottamuslauseen, hän joutui eroamaan ministerin tehtävistä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto muistutti, ettei hän voinut kommentoida asiaa prosessin ollessa kesken.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä pahoitteli sitä, että prosessi on kestänyt näin kauan.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä