Kotimaa

Niinistö: "Ahvenanmaan asema on vakaampi kuin koskaan" – tasavallan presidentti kannusti suomalaiset "Ylös, ulos ja lenkille!"

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei näe, että Suomeen sijoitettaisiin Naton ydinaseita.

Suomi on Natossa mukana myös ydinasesuunnittelussa. Niinistö korosti valtiopäivien avajaisten jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa, että suunnittelussa mukana olo ei tarkoita minkäänlaista yhteyttä ydinaseiden Suomeen tuomiseen.

– Minä en oikein ole kotonani sellaisen ajatuksen kanssa, että Suomessa olisi ydinaseita, Niinistö sanoi.

Kepeä suhtautuminen velkaantumiseen ei saa Niinistöltä kannatusta

Niinistö avasi valtiopäivät torstaina. Niinistö puhui uudelle eduskunnalle muun muassa Ahvenanmaan asemasta Nato-Suomessa, yhteistyön vaatimuksesta ja liikunnan merkityksestä.

Tiedotustilaisuudessa Niinistö kertoi vielä puhettaan syvemmin ajatuksistaan.

Entinen kokoomuslainen valtiovarainministeri ei voinut olla puuttumatta talouden tilaan, vaikka korostikin kysyttäessä, ettei halua sisäpolitiikkaan mennä.

– Emme kuitenkaan voi väistää sitä tosiseikkaa, että tässä maassa on liki 15 vuotta eletty velaksi muistaakseni yhtä vuotta lukuun ottamatta (2008). Monet ovat silti sitä mieltä, jotkut taloustieteilijätkin, ettei tuo velkamäärä ole mikään ongelma. Entäpä jos ongelma onkin siinä, että käyttäytymismalli muuntuu sellaiseksi, että on täysin luonnollista elää velaksi? Sellainen tie johtaa helposti siihen, että kun kerran on velkaa niin miksei olisi vähän enemmänkin, kun se on kerran vaaratonta, Niinistö sanoi.

Hän sanoi kiinnittäneensä jo alkuvuodesta huomiota kepeään suhtautumiseen valtion velkaan.

– Sellainen voi levitä myös kansalaisiin. Meillä on ikävä kyllä moni asuntovelallinen jo vaikeuksissa, Niinistö huomautti.

Vihollisteko Ahvenanmaalle tarkoittaisi sodan julistamista Natolle

Myös puheessaan Ahvenanmaan demilitarisaatiosta puhunut Niinistö muistutti tiedotustilaisuudessa, etteivät kansainväliset sopimukset demilitarisaatiosta ole sellaisia, että niistä voitaisiin noin vain luopua. Demilitarisointi tarkoittaa sitä, että sotilaallinen läsnäolo Ahvenanmaalla ei ole sallittua eikä saaria voi linnoittaa.

– Silloin pitäisi yksipuolisesti irtautua demilitarisaatiosta, jos sellaista haluttaisiin, Niinistö huomautti.

Hän kuitenkin korosti, että Ahvenanmaa ei ole koskaan ollut yhtä suojatussa asemassa kuin nyt osana Nato-Suomea.

Niinistön mukaan myöskään kansainvälisten kollegoiden kanssa keskusteltaessa Ahvenanmaan erityisasema ei juuri nouse esiin.

– Mutta ihan varmasti Ahvenanmaan asemaa tutkaillaan tarkoin nyt, kun Naton yhteinen puolustussuunnittelu lähtee liikkeelle. Haluan korostaa, että Ahvenanmaan loukkaaminen vihollisteoin olisi sodan julistus Natolle, eikä sellaista ole koskaan Naton elinkaaren aikana tapahtunut. Tämä kannattaa pitää mielessä.

Niinistö kehottaa valmiuslain muuttamiseen

Vastikään aloittanutta uutta eduskuntaa Niinistö haluaa paitsi tukea, myös kannustaa erityisesti valmiuslain muuttamiseen.

Niinistö puhui lakimuutoksen tärkeydestä sekä eduskunnalle osoittamassaan puheessa, mutta myös tiedotustilaisuudessaan.

Niinistön mukaan valmiuslain muuttaminen ei ole niin uusi asia, miltä se saattaisi äkkiseltään kuulostaa.

– Olen aloittanut keskustelun lakimuutoksen tarpeesta varmaan jo kolme hallitusta sitten, hän muisteli.

Niinistön mukaan keskustelu lakimuutostarpeesta alkoi kuitenkin, kun "pienet vihreät miehet ilmestyivät Krimille".

– Totesimme silloin, että meillä tuollainen olisi poliisiasia, eikä sotilasasia. Meillä on valmiuslaissa kuvattu tietyt kynnykset siis sen hetkisen ajattelun ja tilanteiden mukaan huomiomatta sitä, että maailma muuttuu ja on muuttunut.

Hänen mukaansa olisi hyvä, että valmiuslakia tarkasteltaisiin muun muassa tällaisten tilanteiden kautta.

– Ymmärtääkseni myös Rajavartiolaitoksella on ollut toiveita lain muuttamiseksi. Se johtuu ihan siitä, että tilanteet ovat tosiaan vähän muuttuneet.

Suomalaisten kunto ja kestävyys huolettaa presidenttiä

Vakavista turvallisuus- ja talousasioista huolimatta Niinistö halusi puhua myös liikunnan merkityksestä.

Tasavallan presidentti sanoi olevansa ihan aidosti huolissaan suomalaisista.

– Kyllä siihen pitäisi suhtautua vakavasti. Suomalaiset ovat entistä huonokuntoisempia ja he painavat entistä enemmän. Sillä on valtava yhteys paitsi fyysiseen terveyteen myös henkiseen terveyteen. Olisi toivottavaa, jos kansanedustajat levittäisivät tätä sanomaa laajemminkin, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessaan.

Eduskunnalle pitämässään puheessa tasavallan presidentti sai jopa hymyilyä aikaan aiheen vuoksi, kun hän muistutti myös kansanedustajia hyvän kunnon merkityksestä.

– Sallinette vaatimattoman neuvon. Tulette tulevina vuosina olemaan työssänne kovilla. Rohkaisen teitä pitämään huolta itsestänne, sekä henkisestä että fyysisestä jaksamisestanne. Vaikkapa vanhan sanonnan "ylös, ulos ja lenkille" muodossa, Niinistö kannusti.

Eduskunnan puhemies Orpo painotti talouden ja yhteistyön merkitystä

Eduskunnan puhemiehenä väliaikaisesti toimiva, perjantaina hallitustunnustelijaksi nimitettävä Petteri Orpo kiitti protokollan mukaisesti tasavallan presidenttiä tämän puheesta.

Orpo painotti omassa puheessaan erityisesti yhteistyön merkitystä ja sitä, että jokaisella eduskunnassa istuvalla on varmasti sama tavoite: suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen.

– Meillä on erilaisia näkemyksiä siitä, miten tavoitteeseen päästään. Keinot erottavat puolueita, eduskuntaryhmiä ja edustajia toisistaan. Mutta tavoite, se on yhteinen, Orpo uskoi.

Hän toivottikin debatin aina tervetulleeksi istuntosaliin, mutta muistutti silti yhteisten tavoitteiden tärkeydestä.

Orpo painotti myös Suomen tukea Ukrainalle, Nato-Suomen rakentamista, talouden saattamista tasapainoon ja heikoimmista huolehtimista.

– Asiat on ennenkin saatu hoidettua – ja niin me teemme nytkin! perjantaina hallitustunnustelutaipaleensa, josta arvioidaan tulevan erittäin vaikean, aloittava Orpo valoi uskoa eduskuntaan.